Merisataman saaret kaavoittajien työpöydillä

Merisataman saarten pursiseurat HSS ja SPS ovat hakeneet asemakaavan muutosta  saarilleen (klikkaa karttarajausta saadaksesi lisätietoja). Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa sataman  laiturien ja kulkuyhteyksien kehittäminen ympärivuotisessa käytössä ja osoittaa rakentamisen paikkoja laajenevalle toiminnalle. Hallituksen edustus osallistui HSS:n paviljongissa pidettyyn asukasiltaan, joka näytti herättäneen laajaa kiinnostusta pääosin veneilijöistä ja osin myös alueen asukkaista koostuneessa yleisössä.

Msvk:ta kuultiin hankkeen naapurina, johon kerhomme hallitus antoi seuraavan mielipidekirjeen:

Merisataman venekerho ry:n mielipide koskien Merisataman saarten asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja valmisteluaineistoa.

Haluamme aluksi kiittää Helsingin asemakaavapalvelua panostuksestaan helsinkiläisen venekulttuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Seuraavassa huomioitamme valmisteluaineiston kehittämiseksi jatkosuunnittelussa:

- Uunisaaren pistäytymislaiturin lv-1 (alueen osa, jolle saa rakentaa käyntilaiturin tilapäistä kiinnittymistä varten sekä vierasvenelaiturin) kehittäminen on kannatettava. Helsingin rannoilla veneilijöiden mahdollisuudet ilmaiseen pistäytymiseen ovat vähäiset, ja Uunisaaren laiturin kehittäminen pienimuotoisesti laajentaen on kannatettavaa. Asemakaavamuutoksessa tulisi kuitenkin punnita, onko varsinainen vierassatama tarpeen Liuskaluodolle ehdotetun lisäksi.

- Valmisteluaineistossa asemakaavapalvelun paneutuminen saarten historiaan ja maisemaan on ilahduttavaa. Varsinaisen viitesuunnitelman puute tekee kuitenkin vaikeaksi hahmottaa asemakaavamuutoksen vaikutuksia näihin selvitettyihin arvoihin. Asemakaavamuutoksen mahdollistama tavoitteellinen lopputilanne jää myös epäselväksi, joten siihen on vaikea ottaa kantaa. Toivomme viitesuunnitelmaa liitettäväksi osaksi asemakaavaehdotusta.

- Vesialue W käsittää Merisataman läpi kulkevan veneilyn runkoväylän, jolle ei kuitenkaan ole merkitty tarkempia määrityksiä esimerkiksi vv-alueen (alueen osa, jolle ei saa sijoittaa laitureita) tapaan. Vapaa kulku W-alueella tulee olla yksiselitteisesti mahdollista veneilykauden aikana. Asemakaavamuutoksen yhteydessä Merisataman W-alueella tulee opastein merkitä aallonmuodostuskielto, sillä vilkas vesiliikenne ei nykyisellään huomioi peräaaltojen aiheuttamia vaaratilanteita laitureille, niihin kiinnitetyille veneille ja laitureita käyttäville veneilijöille.

- Sirpalesaaren ja Liuskasaaren välinen vv-alue (alueen osa, jolle ei saa sijoittaa laitureita) herättää kysymyksiä, sillä väylänomaisen alueen eteläosa näyttää päättyvän va-alueeseen (ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa aallonmurtajia, laitureita sekä enintään 50 k-m2 suuruisen majakkarakennuksen. Aallonmurtajan harjan korkeusasema ei saa ylittää +3,0 metriä). Asukasillan keskustelussa selkeni, että kyseessä on uusi yhteys ulos satamasta jollapurjehtijoiden ja myös suurempien veneiden käyttöön. 

Kannatamme tätä uutta väylää lämpimästi ja ehdotamme sen syvyydeksi vähintään Merisataman veneilyn runkoväylän syväystä. Syvempi väylä on myös tervetullut, sillä sekä Uunisaarensalmen että Sirpalesalmen nykyinen syvyys on ollut ongelmallinen isommille veneille. 

Va-määräyksen majakkarakennuksen suhteen pyydämme, että mahdolliset loistojen valosignaalit neuvoteltaisiin asianomaisten merenkulkuviranomaisten kanssa. Helsingin rantojen valosignaalit herättävät sekaannusta jo nykyisellään pimeän aikaan. Lisäksi haluamme va-merkintöjen osoittavan väylän sijainnin selkeämmin asemakaavaehdotuksessa, jotta siihen voi tarvittaessa ottaa kantaa.

- Liuskasaaren palaneen venevajan sijalle osoitetun kl-3-alueen (alueen osa, jolle saa rakentaa venesatamaa palvelevia varasto- ja huoltorakennuksia sekä esiintymislavan) toivoisimme mahdollistavan saman toiminnan kuin palaneen 1 100 m2:n rakennuksenkin. Näemme, että palanut rakennus oli saavutettu etu, jonka kokoa ei tulisi pienentää tulevassa kaavassa veneilytoiminnan kehitysmahdollisuuksien kustannuksella. Uusi rakennus voidaan kuitenkin sovittaa maisemaan aiempaa rakennusta huolellisemmin esimerkiksi pintakäsittelyä, värejä tai rakennuksen korkeutta ohjaamalla.

- Kulkusiltajärjestelyt s/jk-alueella 15.11.-15.4. (alue, jolle saa sijoittaa alle 2,5 metriä leveän kevyen jalankulkusillan. Silta on varustettava asianmukaisin vesiliikennemerkein ja valoin. Päivämäärämerkintä osoittaa ajan, jona siltaa saadaan pitää vuosittain paikallaan) ovat osaltamme edulliset ja kiitämme tästä. Toimintamme käsittää huviveneilyn lisäksi muun muassa kalastusta, joka jatkuu pitkälle syksyyn ja alkaa vastaavasti varhain keväällä. Näin ollen jäseniemme pääsy merelle tulee turvata myös varsinaisen veneilykauden ulkopuolella. Oas-kirjeen perusteella s/jk-alueiden väliin jääviä kaupungin merellisen palvelun paikoilla olevia veneilijöitä ei tässä asiassa kuulla, joten toivoisimme vastaavasti myös niiden laitureiden kalastajien toimintamahdollisuuksien huomioimista kauden ulkopuolella.

- Yhteyslaiturimuutokset Merisatamanrannassa herättävät osaltamme huolta. Vallitsevan tuulensuunnan alapuolella sijaitsevat laiturimme itäisimmät poijut ovat painavimpien veneidemme käytössä, jotka vastaavasti vaativat eniten tilaa laituriin ajaessaan. Laituristamme itään olevan yh-merkinnän (saaren yhteyslaituripaikka) yhteydessä olevaa laituria ehdotetaan ilmeisesti pidennettäväksi, vaikka pistekatkoviivalla rajatun alueen selitettä ei kaavamääräyksessä ole avattu. Laiturin pidentämisen ei saa vaikeuttaa laiturimme turvallista käyttöä. Vastaava tilanne on syntymässä myös kaupungin laiturilla yhteyslaituripaikasta itään.

- Talvisäilytyksen huomioiminen puuttuu valmisteluaineistosta. Kaavamuutoksen yhteydessä mahdollistetaan kohtuullisen suuri lisäys venepaikkoihin Merisataman saarissa, mutta asemakaavan yhteydessä ei ole määräyksiä talvisäilytykseen liittyen. Keväällä 2016 valmistuneen ja aiemman kaupungin organisaation asianomaisten lautakuntien hyväksymän Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin mukaan tulevissa asemakaavoissa tulee uusien laituripaikkojen veneille osoittaa talvisäilytyspaikka jo asemakaavan yhteydessä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa. Edellytämme, että näin tullaan toimimaan myös tämän asemakaavan yhteydessä, sillä talvisäilytys on olennainen osa Helsinkiä rikastavaa veneilykulttuuria ja siihen liittyvää virkistyskäyttöä.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja talvisäilytysmahdollisuudet alueella heikkenevät jatkossa edelleen. Alueella asuvilla jäsenillämme ei ole mahdollisuuksia siirtää veneitään muualle esimerkiksi tässä asemakaavaehdotuksessa esitetyn talvisäilytystarpeen lisäyksen vuoksi. Koemme siten tilanteen uhkaavaksi kerhomme toiminnan kannalta ja edellytämme, että tarvittava talvisäilytysmääräys turvaa alueen talvisäilytyspaikkojen nykyisten käyttäjien tarpeet alueella. Kasvavan talvisäilytystarpeen kehotamme osoittamaan esimerkiksi Meripuiston talvisäilytysalueelle selvityksen kohdan 4.2 tapaan, kuten ennen vuotta 2010 on toimittu.

Jäämme odottamaan tietoa sataman kehityksestä jatkossa. Seuraava tilaisuus osallistua asemakaavan laadintaan tulee tarkistetun asemakaavaehdotuksen muodossa arviolta loppuvuodesta 2018.

Mielenkiintoista kehitystä on luvassa myös Hernesaaren suunnalla, jossa talvisäilytysalueellemme saakka ulottuva asemakaavan muutos tulee nähtäville tammikuussa 2018. Tässä asemakaavaehdotuksessa emme ole suoraan osallisina, mutta kerhon hallitus laatinee mielipidekirjeen tilanteen sitä vaatiessa.