Virallisia muutoksia veneilyn saralla

Kuluneen syyskauden aikana on julkistettu pari olennaista muutosta tulevan kauden veneilyyn. Merten tilan kohentamiseksi jatketaan huviveneilyn valvonnan kiristämistä. Menneiden vuosien jahtien traagiset törmäykset ovat kiinnittäneet huomion myös siihen, kenen vastuulla veneitä kuljetetaan.

Merten tilan suhteen on ryhdytty toimeen tiukoin ottein. Marraskuun alussa ilmestynyt Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote kertoo, että uusi lakiluonnos jätetään lausunnoille 2020 aikana. Uusi laki pyritään saamaan voimaan  kesäksi 2021, mistä alkaen merenkulun jätteidenkäsittelyä tullaan valvomaan aiempaa tarmokkaammin huviveneily mukaan lukien. Tavoitteena on, että vierassatamat ovat velvoitettuja ottamaan vastaan niin jätevedet kuin lajitellut jätteetkin ja venepoliisit tekevät pistokokeita asian ymmärtämisen varmistaakseen.

Käytännön tasolle vietynä tämän arvioidaan tuovan mukanaan korotuksia vierassatamapalveluiden hintoihin. Virallisempaa tietoa tuskin on tarjolla ennen Vene20-messuja, mutta olettaa voisi, että Pidä Saaristo Siistinäry:n jäsenyydestä alkaisi tulla aiempaa konkreettisempaa hyötyä  tarrattomien yöpymismaksujen kohotessa vastaavasti. Tietty siirtymäkausi sallittaneen, sillä etenkin septijätteiden keräyspisteiden järjestäminen kaikkialle ottanee aikansa.

Spv puolestaan tiedotti tulevasta vesiliikennelain muutoksesta. Eri lakikokonaisuuksissa hajallaan olevia veneilyn vastuukysymyksiä kootaan nyt yhdeksi säädökseksi.

"Päällikön vastuu aluksesta ja matkustajista on ehdoton. Vanhat vaatimukset (riittävä ikä, kyky ja taito) ovat edelleen mukana. Päällikkö voi olla muukin kuin kuljettaja, vastuu on viime sijassa omistajalla tai haltijalla. On siis viisasta kirjata lokikirjaan, kuka on kyseisellä matkalla päällikkönä, näin vältytään turhilta selvityksiltä, jos jotain odottamatonta sattuu.

...

Sanktiojärjestelmä on myös uudistettu. Rikkeet ynnä muut sellaiset jaetaan vesiliikennevirheisiin ja rikoksiin. Vakavimmat puutteet käsitellään rikoslain mukaan ja esimerkiksi aluksen merikelpoisuuden tarkistamisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa 6-24 kuukauden vankeustuomioon. Pelastusliivien puuttumisesta rangaistaan päiväsakoilla ja nopeusrajoituksen reippaasta ylityksestä myös mittavalla maksukehotuksella (120 euroa). Pienemmät puuteet esimerkiksi varustuksissa tuottavat 70 euron vesiliikennevirhemaksun."

Toivotaan, että nämä tarkennukset ja niiden tarmokas viestintä parantavat turvallisuuttamme vesillä ja vältymme nykyisenkaltaisilta piittaamattomuuden kilpistymisiltä jatkossa.

Muuttuvan ympäristömme mietteitä

Ukkosta luvassa Hangon läntisellä

Kauden sään vaihtelu muistutti aiempaa enemmän lapsuuden kesiä. Viileänä alkanut kesä jatkui heinäkuun puolivälin tienoille tuulen ollessa paikoin navakkaa ja ukkosten näyttäviä. Heinäkuulla koettiin pitkä pohjoistuulen jakso, joka piti ilmaa raikkaana antaen viimein tilaa vääjäämättömälle lämpenemiselle elokuun alkua kohti. Lämmin syyssää jatkui lokakuun alkupuolelle, minkä jälkeen sää on vaihdellut satunnaisista pakkaspäivistä pitempiin pilvisiin viileisiin kausiin.

On kulunut noin vuoden päivät, kun IPCC sai äänensä kuuluviin ilmaston muutoksen etenemisestä ja asiaan on suhtauduttu vakavuudella kautta sivistyneen Maailman. Kotikaupunkimme Helsinki on asettanut ilmastotavoitteensa korkealle, joten itsekin innostuin selvittämään 70-luvun hengessä tapahtuvan veneharrastukseni vaikutuksia. Lipaston yksikköpäästölaskurin kautta löysin paremman puutteessa tiedot 2-tahtimopojen polttoaineen kulutuksesta ja vertasin sitä moottorimme kulutuksesta suuntaa antavien laskutoimitusten kautta  arvioituihin käyntitunteihin veneen omistamisen aikana. 

Lapsiperheen arjessa olemme käyttäneet moottoria kasvavassa määrin osittain heikkotuulisen kesäloman päivämatkoja venyttämään ja se on suhteellisesti havaittavissa. Kaudella kertyneet arvion mukaiset 150kg päästöt hiilidioksidiksi muutettuna ovat vielä tyhmällä matematiikalla kuudella elinvoimaisella puulla korvattavissa, mutta ajatellessani määrää hiilisäkkeinä tuntuu sekin melko raskaalta kantaa.

Ottaessani yhteyttä Lipaston asiantuntijoihin erilaisten venemoottoreiden kulutuksesta he totesivat käyttämäni kulutettujen polttoainelitrojen laskutapaa periaatteessa oikeana hiilidioksidipäästöjen osalta, mutta lupasivat täydentää laskuriaan muiden päästöjen määrään vaikuttavien venemoottorityyppien osalta jatkossa.

Lipunlasku 2019

Jälleen oli aika todeta kausi päättyneeksi. Vaihtelevat säät olivat tarjonneet niin kovia tuulia kuin tyyntäkin säätä. Pidetyt puheenparret käsittelivät muuttuvaa telakkatilannetta ja tulevaa juhlavuotta. Myös hyvin toiminutta hallitusta tuli kiitettyä.

Pentteriosastolla purtavaa tarjosi tällä kertaa Joen venekunta ja tarjoilut katosivat ennätysvauhtia 20 paikalle päässeen kerholaisen napohin. Koska aikaa jäi viljalti, saivat myös itse juhlien henkilökunta tilaisuuden levähtää ravintola Seahorsen vieraanvaraisuudessa aiempien vuosien kantavien voimien hyvässä seurassa.

Suuret kiitokset Joen venekunnalle ja satamakapteeneille hienosta kauden päätöksestä!

Telakkaperinteemme alhossa

Aiemmin keväällä tietoon tullut talvisäilytysalueemme käyttö Tehtaankadun koulun väistötilana on aiheuttanut odotettuja ja odottamattomia haittoja telakkayhteisöllemme. Ikävästi lomakauden alkuun osunut merellisten palveluiden irtisanomiskirje varjosti monen venekunnan kesäretkiä. Monet hakivat vaihtoehtoisia paikkoja eikä valtuuston päätöksessä todettu korvaava talvisäilytyspaikka Hernesaaressa selvinnyt vielä elokuun mittaan.

Pitkään jatkunut epätietoisuus aiheutti telakkayhteisön hajoamisen liki kaikkiin ilmansuuntiin erilaisten varavaihtoehtojen kautta. Talven 2019-2020 telakointi on järjestynyt Lindgrenin telakan korville. Onneksi nostopaikka järjestyi nostajien neuvokkuuden kautta Hernesaarenrannan tyhjentyneeltä ravintola-alueelta.

Paikkoja riitti kaikille halukkaille, joita merelliset palvelut kertoivat olleen satakunta. Suurin ero aiempaan nähden on ollut nostojärjestyksessä täytettävät paikat eli yhteistä kulmaa 10 alueelle päätyneelle kerholaisellemme ei saatu järjestymään.

 Jatkossa kentän on huhuttu siirtyvän noin 450m Hernesaarenrannan ja 800m Carusellin nostopaikasta olevalle purettujen merihallien kentälle, jossa palvelut on sanottu olevan paremmat pitempiaikaisen sijoittumisen kautta.

Evakkokausi aiemmalta talvisäilytyskentältä konttikoulun tieltä on aluksi arveltu kestävän noin vuoteen 2025. Sen jälkeen telakkatoiminta siirtynee Hernesaaren asemakaavamuutoksen mukaiseen tilanteeseen, jossa merelliset palvelut ja satama sopivat tarkemmista järjestelyistä.

Elämä toki menee vääjäämättä eteenpäin ja työt uuden väistötilan aikaansaamiseksi etenevät vanhalla telakalla. Väistötilat auttavat osaltaan ratkaisemaan ongelmia koulutilojen korjaamisessa nyt kun syntyvyyden pohjanoteerauksen hetkellä Ullanlinna kärsii kouluissaan tilanpuutteesta. Satsauksia uusiin tiloihin on mainostettu korkealuokkaisiksi ja ainakin koko kenttä on käytetty tehokakaasti hyödyksi.

Eskaaderi Naissaareen

Viime vuonna koeponnistettu Suomenlahden ylittävä eskaaderipurjehdus oli huimassa kasvussa osallistujamäärän tuplaannuttua tämän kesän  30.8.-1.9. ajoittuneelle reissulle.

Naissaari kuvailtiin osallistuneiden sanoin tallinnalaisten vilkkaaksi päiväretkipaikaksi, jonka kiertoajelutarjonnassa oli jo pientä valinnanvaikeutta Prangliin verrattuna. Aiemmin rahastonhoitajanakin toiminut Artsi pisti valintakriteerit kerhon etujen mukaiseen järjestykseen ja näin farmarikyyti vei osallistuneet 8 jäsentä kuin siivin saaren kaukaisimpiinkin kolkkiin.

Jälleen kiitokset eskaaderin järjestelyistä vastanneelle Karille!

Kesäretki Pihlajasaareen

Hallitus päätti palata hyväksi koettuun perinteeseen pitkähkön tauon jälkeen ja kerholle järjestettiin grilliretki Pihlajasaareen. Sää oli vähintäänkin suotuisa ja osallistujat pääsivät nauttimaan Itäisen Pihlajasaaren näkymistä upeassa kesäillassa kaupungin edustalla keinuvien pursien tapaan.

Pihlajasaaren retki oli aiemmin säännöllinen perinne, jota lähdettiin kokeilemaan eri aikoihin ja eri paikoissa ja nyt liki vuosikymmenen tauon jälkeen todettiin vanha konsti ainakin uusien veroiseksi. Retkelle osallistuneet 16 jäsentä suosittelivat lämpimästi tilaisuuden toistamista jatkossakin.

Erityiset kiitokset varsinaiset järjestelyt tehneille Karille ja Artsille sekä talkooapuna toimineelle Markulle!

Möykkyisiä kesäkelejä

Tämän kesän voi summata vaihtelevaksi. Heinäkuun lomakausi alkoi härmäläisen viileänä tuulen käydessä navakasti pohjoisesta päivittäisten sadekuurojen ryydittämänä. Se kuitenkin lähinnä joudutti matkantekoa, joskin lämpimämpikin vaatekerta oli tarpeen päivin ja öin.
Heinäkuun lämmettyä kelvollisiin lukemiin tuli kuitenkin myös yllätyksiä. Jäsenemme Yrjön venekunta koki melkoisen jyrkän säänmuutoksen, joka pyyhkäisi tuon päivän mittaan idästä länteen yli koko Suomenlahden. ”Semmoinen se ilmastonmuutos on”, oli tyynen merenkulkijan kommentti.

Muita kesän erikoisia ilmiöitä olivat eriasteiset rikokset ihmiskuntaa ja meriluontoa kohtaan.

Ensimmäinen oli paljon kohua herättänyt, joskin jo ennalta monesti pelätty tapaus, jossa huomattavasti suurempi moottorivene ajoi kaksi hitaamman veneen miehistön jäsentä hengiltä keskellä tyyntä kesäpäivää. Aiempien vuosien vastaavat onnettomuudet ovat vielä säästäneet ihmishenkiä, mutta tämä tulee varmasti vaikuttamaan veneilyn säännöstelyyn. Keskustelu promillerajoista, venekortista ja ajo-oikeuksista on käyty niin mediassa kuin politiikassakin. Onnettomuustutkintakeskuksen raportti antanee suosituksensa jatkotoimista tulevan kevään 2020 raportissaan.

Jälkimmäinen tuhotyö oli vaikutuksiltaan edellistä pienempi, mutta järisytti uinuvan Merisataman arkea ihan oikean öljyntorjuntatehtävän muodossa. Arvatenkin Liuskaluodon huoltoasemalta valunut kevyt polttoöljy täytti sataman tuulisena päivänä haihtuen kuitenkin omia aikojaan seuraavien päivien aikana miltei jälkiä jättämättä. Vesilinjakin kun toipui rivakan harjauksen jälkeen.

Paavo Mannista muistaen

Paavo Manninen 1937-2019

Kesäkuun lopussa kerhon tavoitti suru-uutinen rakkaan kunniajäsenemme uupumisesta pitkään sairauteen 23.6.

Paavo toimi kerhomme hallituksessa yhteensä 20 vuotta vuodesta 1982 alkaen ja kantoi laajan vastuun kerhon toiminnasta noina vuosina. Retket Ouramaria-veneellä Kaarina-vaimon kanssa jatkuivat vielä pitkään ja mutkaton pari oli tuli luontevasti tutuksi niin vanhoille ja kuin uusillekin jäsenille.

Kerhon laiturilla ja tapahtumissa Paavo piti yllä perinteikästä tunnelmaa komeasti kajahtavien merimieslaulelmien johtoäänenä, mihin oli helppo yhtyä suuremmallakin joukolla. Leppoisat keskustelut kuulumisista säilyvät hienoina muistoina niin arjesta kuin juhlastakin.

Paavon siunaustilaisuus järjestettiin Hietaniemen vanhassa kappelissa 13.7. kello 15 suuren joukon saattelemana. Tilaisuuteen kerhon edustajina osallistuneet Kari Norkonmaa ja Reijo Kostiainen välittivät kerhon osanoton suremaan jääneelle Kaarinalle. 

Muistolauseena seppeleessä oli Paavon erityisellä lämmöllä tulkinneen 

Juha Vainion "Albatrossin" säkeet

Albatrossi joka lepäämättä liitää

se sinun sielusi juuri on kukaties

taivaan sinessä saat vapaana sä kiitää

Kunniajäsen Paavo Mannisen

muistoa kunnioittaen,

Merisataman venekerho ry

Hernesaaren asemakaavamuutos etenee

Hernesaaren telakka-alue muuttuu tiiviiksi kaupunginosaksi meren äärellä. Samalla nykyinen talvinen telakka-alueemme muuttaisi pitkällä tähtäimellä vuorottelemaan Hernesaaren kärkeen rakennettavien kesäisten risterilijälaitureiden kanssa.

Hernesaaren asemakaavamuutos on herättänyt huolta alueen asukkaissa, sillä samaan aikaan vastaavan kaltaisen, rajallisesti kantakaupungin katuverkkoon yhdistyvän Jätkäsaaren liikenneongelmat ovat nousseet toistuvasti julkisuuteen. Kuten Hernesaari, myös Jätkäsaari on suunniteltu vähäautoiseksi ruuhkautumisten välttämiseksi. On kuitenkin huomattava, että Jätkäsaaressa ruuhkautumista aiheuttaa ennen kaikkea yli odotusten paisunut lauttaliikenne autoineen ja matkustajineen, mitä ei Hernesaaressa ole odotettavissa.

Hernesaari tarjoaa sen sijaan muun muassa uuden vesiurheilukeskuksen, mikä saattaisi antaa toivoa myös jonkin asteen veneilypalveluiden ja tarvikeliikkeiden siirtymisestä lähemmäs satamaamme.

Jätimme asemakaavaluonnoksesta mielipiteemme, mihin oli reagoitu kohtuullisesti. Kuitenkin kaikista olennaisin talvisäilytykseen liittyvä määräys oli muuttunut aiempaa epämääräiseksi. Saatuamme tilaisuuden kommentoida 26.3.2019 kaupunkympäristölautakunnassa esitettyä asemakaavaehdotusta, laadimme alla olevan muistutuksen jatkosuunnittelussa huomioitavaksi.

Merisataman venekerho ry:n muistutus koskien

Hernesaaren asemakaavaa ja asemakaavamuutosta

Kirjaamisnumero HEL 2017-013476  

Haluamme kiittää valmistelevaa työryhmää huomioimisestamme asemakaavamuutoksen valmistelussa. Asemakaavan vaikutuksiin veneilykulttuurin kannalta on reagoitu ja talvisäilytys on huomioitu jatkosuunnittelussa muun muassa tekniseen verkostoon varautuen.

Kuitenkin toteutukselle on jätetty suuria vapauksia merkittävissä kohdin, mikä uhkaa tämän välttämättömän toiminnon toteutumista. Talvisäilytystä poistetaan Helsingistä hälyttävää tahtia, joten tämän kaavan toteutuminen on olennaista veneilytoiminnan jatkuvuudelle.

Tämä muistutuksemme painottaa aiemmassa mielipiteessämme esitettyjä asiota, joita ei ole nähdäksemme kyllin selkeästi huomioitu vuorovaikutusraportissanne ja jatkosuunnittelussanne.

- Asemakaavan vaikutuksiin oli toiveidemme mukaisesti lisätty maininta asemakaavan positiivista vaikutuksista veneilylle, mikä on hieno ele.

Toivoisimme kuitenkin selostuksen asemakaavan vaikutuksiin liitettävän maininnan veneilyn kulttuuriperinnöstä merelliseen kaupunkiin kuuluvana, ympäri vuoden jatkuvana kokonaisuutena. Tässä asemakaavamuutoksessa on saavutettavissa harvinaisen hieno tasapaino kesän vesiurheilukeskuksen ja talviajan talvisäilytyksen muodossa, minkä toivomme olevan esimerkkinä jatkossa tuleville, veneilyyn liittyville asemakaavoille.

- Talvisäilytyksen koordinoiminen Helsingissä

Helsingin veneilijöiden neuvottelukunta Helvene on keskustellut Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan merellisten palveluiden kanssa mielipiteessä mainitsemamme Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin toimeenpanosta käytännössä. Merellisten palveluiden kasvavan koordinointivastuun tulisi tulisi heijastua myös kaavamääräyksissä.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja nykyiset talvisäilytysmahdollisuudet alueella käytännössä poistuvat tämän asemakaavaehdotuksen myötä. Raportissa mainittujen isompien veneiden siirtäminen kauemmas vaarantaisi alueella asuvien jäsentemme harrastuksen tulevaisuuden. Tämän vuoksi mm. veneiden kuljetettavuus tulee huomioida kaupunginlaajuisesti näin merkittävän, etenkin suurille veneille soveltuvan talvisäilytysalueen kohdalla, jottei lopulta vain pienen helpotuksen heikkenevään tilanteeseen tarjoava alue täyty veneillä, jotka olisi helppo säilyttää etäämmälläkin.

- Risteilijälaitureille sijoitettava uusi talvisäilytysalue (LS, Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa satamatoiminnan edellyttämiä rantarakenteita, täyttöjä, kaivuja, rakennelmia ja rakennuksia. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen.) on muuttunut aiempaa epämääräisempään suuntaan.

Hernesaari on nykyisellään Helsingin kaupungin hallinnassa oleva alue. Hallinta siirtyy asemakaavanmuutoksen yhteydessä itsenäisempää päätösvaltaa käyttävälle Helsingin satamalle, mikä heikentää Kulttuurin ja vapaa-ajan merellisten palveluiden neuvotteluasemaa olennaisesti. Talvisäilytysalueen toteutuminen ei ole todennäköistä, mikäli asia jätetään liikelaitokseksi itseään kutsuvan Helsingin sataman hyvän tahdon varaan.

Nykyinen talvisäilytysalue Merikadun vierellä siirtyy jo tulevana syksynä muuhun käyttöön, mikä kasvattaa painetta risteilijälaiturin ratkaisun onnistumiselle. Jotta asemakaavan veneilykulttuuriin liittyvät positiiviset vaikutukset voisivat toteutua, tulee asemakaavamääräyksen talvisäilytystä koskeva osa muuttaa esimerkiksi kaava-alueen LP-merkinnän tapaan: ”Alue on varattava talvikaudella veneiden talvisäilytykseen”.

- Talvisäilytyksen toiminnasta sopiminen kynnystoimeksi asemakaavan risteilijälaiturin toteuttamiselle

Kaavamateriaalin yhteydessä on mainittu, ettei talvisäilytyksen ajankohtia merkitä kaavamääräykseen. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että aikatauluista ei olla päästy selkeään yhteisymmärrykseen. Ajankohdista tulee kuitenkin sopia jonkinlaisena kynnystoimena asemakaavan toteutukseksi jo ennen alueen siirtymistä Helsingin sataman hallintaan. Sekä veneiden kunnostus että kaupungin laituripaikkojen keväthuolto vaativat aiemmin mainittua, 30.4. päättyvää säilytyskautta pidempää aikaikkunaa erityisesti kaupunkikuvassa positiivisina pidettyjen puuveneiden huoltamiseksi.

Seuraavassa esimerkin omaisesti viimeisten viiden vuoden 2014-2018 ajalta kerättyä tilastotietoa keskimääräisistä ilman lämpötiloista eri ajankohtiin päättyvillä kunnostuskausilla sijainniltaan ja olosuhteiltaan lähinnä Hernesaarta olevalta Harmajan havaintoasemalta (lähde: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/).

Prosenttiluku kertoo mm. venevahojen käyttöön sopivan, yli +5°C ja lakkojen ja pohjamaalien vaatiman, yli +10°C osuuden ajankohdan vuorokausista. Sulkeissa laskennallisten viikonloppujen osuus vuorokausista kuvaamassa käytettävissä olevaa tehokasta työaikaa.

1.4.-10.6.:

> +5°C osuus 60% vuorokausista (17%)

> +10°C osuus 24% vuorokausista (7%)

1.4.-15.5.:

> +5°C osuus 38% vuorokausista (11%)

> +10°C osuus 4% vuorokausista (1%)

1.4.-1.5.:

> +5°C osuus 17% vuorokausista (5%)

> +10°C osuus 0% vuorokausista (0%)

Tilastot osoittavat selkeästi, ettei ilmastostamme piittaamatta typistetty talvisäilytyskausi palvele tarkoitustaan veneiden ylläpidon kannalta. Toivomme, että tämä tuodaan neuvottelevien osapuolten tietoon, jotta oleellinen, kynnystoimena tehtävä sopimus alueen talvisäilytyksestä ei sitä sivuuttaisi. Sopimuksessa tulisi huomioida myös mielipiteessämme mainitut välttämättömät kausittaiset varusteet mm. tuulisuutta vastaan.

  

- Veneilijöiden autopaikoitus toteutuu voimassa olevan asemakaavan Merikadun LP-1-alueella, mutta poistuu kokonaisuudessaan asemakaavamuutoksen myötä Merisataman alueelta. Nykyisen alueen pysäköintijärjestelyä ei yrityksistä huolimatta saatettu kaavan hengen mukaiseen muotoon, jossa talvisäilytysalueen kesäinen rinnakkaiskäyttö olisi palvellut nimenomaan veneilijöiden tarpeita pysäköintitunnuksin tms. järjestelyin. Maksullinen pysäköinti esimerkiksi kolmen viikon mittaisella kesälomapurjehduksella osoittautui poikkeuksetta liian kalliiksi järjestelyksi.

Muuttuva asemakaavajärjestely ei osoita korvaavaa järjestelyä veneilijöiden pysäköinnille, mikä vaikeuttaa alueen ulkopuolisten Merisataman veneilijöiden välttämätöntä huoltoajoa jatkossa. Toivomme, että tähän esitetään ratkaisu asemakaavan tarkentuvassa suunnittelussa.

- Kahvila Carusellin muuttuvat järjestelyt vapaan kulun suhteen eivät ole perustelu selkeästi kaavamateriaalissa. Kaavamääräyksen aiempi sisältö ”alueelle ei saa rakentaa kulkuyhteyksiä tai merinäkymää haittaavia aitoja” tuntuu turvaavan esitettyä paremmin Helsingin merellisen strategian mukaisen rannan vapaan kulun toteutumisen. Esimerkiksi reitin katkaiseva kahvilayrityksen levittäytyminen rantaan saakka tuntuu erikoiselta näihin suurempiin päämääriin nähden.

- Pistäytymislaiturien ympäristö tilapäisten merellisten palveluiden varauksina

Pistäytymislaitureiden lisääminen rannoilla on odotettu parannus kaupungissamme. Merelliset yrittäjät ovat kokeneet urbaania elämää rikastavan tilapäisenkin sijoittumisen rannoille vaikeaksi kaavamääräysten vuoksi. Mielipiteessämme esitimme, että kaavamääräykset antaisivat liikkumavaraa merellisien vapaa-ajanpalveluiden kehittymiselle jatkossa esim. sup-lautailun kaltaisina, tilapäisinä uusina ilmiöinä. Materiaalissa mainittu huoltohaaste puiston takaisesten pysyvien rakennelmien suhteen vähenee olennaisesti, mikäli kaavamääräykset sallivat erilaisia tilapäistoimintoja esim. veden, viemärin ja sähkön sujuvien liittymien kautta.

Näkisimme, että kaava voisi antaa pitkälle rantaviivan osalle Löyly-saunalta uudelle vesiurheilukeskukselle joustavia mahdollisuuksia myös tilapäisille palveluille esim. laiturimerkintöjen (vl) yhteydessä.

- Lopuksi kommenttimme nähtävillä olevan materiaalin teknisistä rajoitteista, mikä ei liity erityisesti Hernesaaren asemakaavamuutokseen, mutta toivomme viestin siirtyvän eteenpäin organisaatiossanne.

Karttapalvelusta saatavilla oleva pdf-materiaali on etenkin näin suuren asemakaavamuutoksen yhteydessä runsasta. Tiedostomuoto estää harmillisesti erilaiset asiasanahaut, mikä vaikeuttaa olennaisesti vastineiden laatimista ja jopa kuntalaisen oikeusturvaa nähtävillä olemisen yhteydessä. Lisäksi ainakaan yleisesti käytetty Acrobat reader ei salli kokonaisten tekstikappaleiden lainaamista, mikä vaikeuttaa täsmällisen palautteen antamista.

Toivomme, että teknistä ratkaisua kehitetään jatkossakin ergonomisempaan suuntaan. Esimerkiksi jo toteuttamanne asemakaavakartan ja kaavamääräysten hajauttaminen eri tiedostoiksi helpottaa materiaaliin tutustumista hyvällä tavalla.

Asemakaavan nk. tarkistettu ehdotus käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa tavoitteellisesti vielä tulevan syksyn aikana. Asemakaavan materiaaliin on mahdollista tutustua Helsingin karttapalvelussa, josta erityisesti asemakaavakartta (1 ja 2), selostus ja katutilan yleissuunnitelma kuvaavat muutoksen tavoitteita. Mielipiteemme palautetta on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lipunnosto 2019

Ponttooniemme kantokyky koeponnistettiin muun ohessa

Aurinkoinen sää ja raikas tuuli tervehtivät kauttaan aloittavaa kerhoamme kun oli aika julistaa uusi kausi avatuksi.

Mainio sää houkutteli paikalle tiiviin joukon karaistuneita ja tuoreita jäseniämme. Esittäytymässä kävivät muun muassa syksyllä kerhossa aloittanut Janne sekä keväällä aloittaneet Joen ja Timurin venekunnat. Tervetuloa!

Loistava tarjoilu oli tällä kertaa Petterin venekunnan keittiöstä. Apukokkeina toimineiden Suvin, Teemun ja Dorothéen avulla loihditut paellat ja herkut upposivat yleisöön viimeistä riisinjyvää myöten kerholaisten mumistessa tyytyväisyyttään. Suuret kiitokset, tällä tyylinäytteellä tuskin tulee ryppyisiä otsia laiturilla vastaan jatkossakaan!

Juhlapuheessa käsiteltiin tulevia muutoksia, kuten Hernesaaren muutosten ja Tehtaankadun koulun väistötilan vaikutuksia kerhomme toimintaan. Kaikesta päätellen yhteistyö kaupungin kanssa kuitenkin etenee toistaiseksi hyvän luottamuksen vallitessa.

Tuleva kesäkausi avaa saaristoamme myös veneettömille kaupunkilaisille, kun vahvistuvan Vallisaaren ääressä oleva uinunut Vasikkasaari otetaan osaksi liikennöitäviä kohteita. Ns. Merellinen Helsinki osallistuu jatkossa aiempaa tiiviimmin myös talvisäilytyksen uusien ratkaisujen koordinointiin. Toivotaan, että kehitys kehittyy!

Hyvää alkavaa kautta kaikille!

Katsastajien korkeanpaikanleiri ja klassista kauneutta

Keväinen aurinko houkutteli emeritus-katsastajamme kertaamaan taitojaan SPV.n järjestämässä koulutuksessa palomiesten majallaSuvisaaristossa. Katsastustoiminta jatkaa kehittymistään meriturvallisuuteen ohjaavan ja opastavan palvelun suuntaan ja koulutuksessa saatiin kuulla monenlaisia kokemuksia aina Imatraa myöden.

Erityisesti mieleen jäivät lasikuituvenesuunnittelun vaiheet ensin puuveneitä seurailevasta 60-luvun tukevasta rungosta 70-90-lukujen yhä tarkempaan käsintehtyyn materiaalin optimointiin. Tuorein 2000-luvun vaihe on ollut koneistumisen aikakautta, mikä on näkynyt sisäkkäisten rungon kuorien esiinmarssina. Yllättäen nämä tuoreimmat veneet sisältävät siis eniten riskejä näkymättömiin jäävistä vaurioista onnettomuuksien sattuessa.

Puuveneetkään eivät jääneet huomiotta, mistä muistui mieleen tulevien kesien silmänruoat klassisten linjojen ystäville. NJK:n Valkosaari isännöi arvokasta tilaisuutta heinä-elokuussa, kun  5,5mR venekunnat käyvät taistoa Kultapokaalista alan Maailmanmestruuskilpailussa.

Kultapokaalista kisaaminen toimii hienona alkusoittona elokuussa 2020 järjestämille 12mR veneiden Maailmanmestaruuskilpailulle. 12mR toimi Maailman vanhimman yhä jaettavan urheilupalkinnon America’s Cupin veneluokkana 1920-luvulta 1990-luvun alkuun. Ainoa kotimainen 12mR-vene on Kotkan puuvenekeskuksessa kunnostettu Blue Marlin, jonka omistaja Henrik Andersin on ollut aloitteellinen näiden klassikkokaunotarten lipumiselle Helsingin suuntaan.

Vuosikokous 2019

Kerho kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen uudistuneeseen ravintola Uunisaareen. Lohileipien ja kahvien jälkeen siirryttiin itse asiaan ja käsiteltiin asialista menneen ja tulevan vuoden osalta.

Hallitukseen valittiin  pirteä joukko uusia jäseniä vanhoja vahvistamaan. Kokoonpano tulevalle kaudelle on seuraavanlainen:

Kari - varakommodori

Lasse – rahastonhoitaja (varajäsen)

Christian - satamakapteeni

Marko - satamakapteeni

Minna – sihteeri ja tiedotus

Jarno

Matti

Antti (varajäsen)

Petri – kommodori

Kiitokset hallituksessa edellisinä vuosina vaikuttaneille Terhille, Markulle ja Villelle!

Tulevan kauden tavoitteiksi hahmoteltiin innokkaan jäsenkunnan houkutteleminen, tapahtumien ja toiminnan järjestäminen ja erityisesti juhlatoimikunnan kokoaminen vuonna 2020 odottavan 50-vuotisjuhlavuoden järjestelyihin.

Veneseuralippu 100 vuotta

Kuluvana vuonna Suomen lipun esiasteenakin toiminut pursilippu juhlii 100-vuotista historiaansa. Suomalainen veneseuralippu on poikkeus Maailman merillä, sillä valtaosalla huvimerenkulkijoista perätolpassa liehuu kunkin maan kansallislippu ja seurojen jäsenyydestä kertoo saalingissa liehuva viiri.

Tapauksen johdosta SPV on pyytänyt myös Kerholta yhden lipun omiin kokoelmiinsa ja toisen Merimuseon arkistoihin liitettäväksi, mihin hallitus ilomielin myöntyi.

SPV:lle lahjoitettu lippu laitetaan heti töihin helmikuun 8. päivänä avattavilla Vene19-messuilla, johon on pyritty keräämään mahdollisimman laaja edustus kotimaisilta veneseuroilta. Messuilla on nähtävillä myös koko Suomen lipun ja veneseuralipun historiallinen kokoelma, jota säilytetään NJK:n Valkosaaren ravintolassa. Samassa osoitteessa pääsee ihailemaan myös tiettävästi Maailman suurinta veneseurojen viirikokoelmaa, joka karttuu edelleen kansainvälisten vieraiden myötä.

Muutoksia talvisäilytykseen 2020 alkaen

Tehtaankadun koulun peruskorjaus pyrkii vastaamaan viime vuosien

positiiviseen käänteeseen, jossa lapsiperheet ovat palanneet kantakaupunkiin. Peruskorjauksen väistötilaa on haettu lähialueelta kuumeisesti ja 10.1. tehty Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätös sijoittaa koulun väistötilat talvisäilytysalueellemme syyslukukaudesta 2020 alkaen.

Käänne on yllättävä ja uhkaa kerhomme olennaista toimintaa. Vireillä oleva Hernesaaren asemakaavamuutos olisi ohjannut säilytyksemme jatkossa tulevalle Hernesaaren risteilijälaiturille, mutta asemakaavan keskeneräisyyden vuoksi sijoittuminen sinne tässä vaiheessa ei ole todennäköistä.

Talvisäilytys on kuitenkin tarkoitus sijoittaa lähelle nykyistä aluetta esimerkiksi Hernesaareen. On vielä epäselvää jatkuuko nykyinen telakointitoimintamme vielä talvikauden 2019-2020 vai tullaanko veneet siirtämään uuteen paikkaan etupainotteisesti.

Pyrimme seuraamaan tilanteen kehittymistä ja tarjoamaan apuamme uuden alueen sijoittumisessa ja varustelun suunnittelussa.

Lisätietoa Tehtaankadunkoulun peruskorjaushankkeesta

Pikkujoululahjoja ja vauhdikkaita vuodenvaihteita

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet kasvavan huolen aikaa Kerhossa poijujen terhakkuuden heiketessä vuosi vuodelta. Nojallaan olevat poijut ovat aiheuttaneet vaaratilanteita laituriin ajettaessa pyöräyttäessään kiinnityspisteitään ulottumattomiin kriittisellä hetkellä. Nuhjuinen ulkomuoto on myös herättänyt epäilyksiä poijujen pitävyydestä auttavien käsien poissa olleessa.

 

Kulunut kausi on niittänyt satoaan poijuissamme siinä määrin, että Merelliset palvelut tarttuivat toimeen marras-joulukuussa. Henkeä pidätellen seurattiin uusien poijujen ja painojen saapumista ensin Carusellin laiturille, sitten paikoilleen Kerhon laituriin. Nyt rannassa on komea rivi katsella. Suuret kiitokset Merellisille palveluille, Tom Liljeströmille ja Sanna Sillanpäälle asian junailusta!

Toki kaikella on hintansa. Tuleva vuosi tekee korjausliikkeen pitkään tasaisena pysytelleisiin venepaikkamaksuihin 5€/laiturimetri muodossa. Toisin sanoen esimerkiksi 3m leveään poijupaikkaan tulee 15€ eli noin 8% korotus, minkä toki uusista poijuista maksaa edellisen vuoden kelvottomia mieluummin. Toivotaan, ettei hinnat jatka nousuaan samaan tahtiin.

Loppuvuoden säät olivat melko leppoisat ja koko maahan saatiin pitkästä aikaa valkea joulu. Leppoistaminen loppui kuitenkin kertaheitolla uudenvuodenpäivän Aapeli-myrskyyn, joka rikkoi niin ennätyksiä kuin paikkojakin Ahvenanmaan suunnalla. Kökarissa mitattiin tallennetun historian suurin, hirmumyrskyä hipova 32,5m/s keskituulilukema (keskiarvo 10 minuutin tuulen nopeudesta 10m korkeudella merenpinnasta) kovimpien hetkittäisten puuskien ollessa 41,6m/s ja korkeimpien aaltojen jopa 14-metrisiä. Pohjoismyrskyn vaikutukset Helsinkiin ja telakkaamme jäivät onneksi huolen asteelle. Ahvenanmaalla kehoitettiin aiheestakin välttämään ulkona liikkumista.