Viime syksyn peruuntunut Isosaaren retkemme oli jäänyt kaivelemaan yhteysaluksen kipparina toimivan kimppajäsenemme Dickin hampaankoloa ja hän lähestyi Kerhoa kera tiedotteen, että saari olisi tavoitettavissa nyt myös aivan uudesta talvisesta näkökulmasta.
Kerho tarttui tarjoukseen ja pian saaren puuhamiesten myötävaikutuksella lähti 21 jäsentä ja seuralaista onnistuneelle retkelle talviseen saaristoon. Myös säätila oli kannaltamme suosiollinen, sillä maaliskuun lopulle osunut retkikuntamme oli toinen ryhmä kolmeen viikkoon, jotka pääsivät tunkeutumaan saareen ahtojäiden läpi.
Saaren monipuoliseen luontoon ja historiaan perehtynyt Jarmo Nieminen toimi oppaanamme saarikierroksen aikana.
Osana saaren synkempää, mutta ajankohtaista historiaa pistäydyimme muun muassa vuoden 1918 punavankien teloitusten muistomerkillä. Isosaari oli saavuttamattomuudessaan yksi sisällissodan julmista vankileireistä, jossa radikaaleja muutoksia ja saavutettuja etujaan puolustavien tahojen väliset kaunat aiheuttivat lähtemättömiä jälkiä historiaamme.
Kierros päättyi maittavaan ruokailuun saaren upseerikerholla, jonne meitä tervehtimään piipahti työtehtävissään myös retken ulkopuolisia jäseniämme.
Aterian ja kuulumisten vaihdon jälkeen alettiin ottaa suuntaa kohti Kauppatoria perin vilkkaaksi osoittautuneesta Isosaaren laiturista.
Kiitoksia osallistujille ja retkeä järjestäneille Markolle ja Terhille! Hallitus ottaa innolla vastaan lisää hyviä aloitteita retkille Helsingin lähistölle ja kauemmaskin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti