Hernesaaren asemakaavamuutos etenee

Hernesaaren telakka-alue muuttuu tiiviiksi kaupunginosaksi meren äärellä. Samalla nykyinen talvinen telakka-alueemme muuttaisi pitkällä tähtäimellä vuorottelemaan Hernesaaren kärkeen rakennettavien kesäisten risterilijälaitureiden kanssa.

Hernesaaren asemakaavamuutos on herättänyt huolta alueen asukkaissa, sillä samaan aikaan vastaavan kaltaisen, rajallisesti kantakaupungin katuverkkoon yhdistyvän Jätkäsaaren liikenneongelmat ovat nousseet toistuvasti julkisuuteen. Kuten Hernesaari, myös Jätkäsaari on suunniteltu vähäautoiseksi ruuhkautumisten välttämiseksi. On kuitenkin huomattava, että Jätkäsaaressa ruuhkautumista aiheuttaa ennen kaikkea yli odotusten paisunut lauttaliikenne autoineen ja matkustajineen, mitä ei Hernesaaressa ole odotettavissa.

Hernesaari tarjoaa sen sijaan muun muassa uuden vesiurheilukeskuksen, mikä saattaisi antaa toivoa myös jonkin asteen veneilypalveluiden ja tarvikeliikkeiden siirtymisestä lähemmäs satamaamme.

Jätimme asemakaavaluonnoksesta mielipiteemme, mihin oli reagoitu kohtuullisesti. Kuitenkin kaikista olennaisin talvisäilytykseen liittyvä määräys oli muuttunut aiempaa epämääräiseksi. Saatuamme tilaisuuden kommentoida 26.3.2019 kaupunkympäristölautakunnassa esitettyä asemakaavaehdotusta, laadimme alla olevan muistutuksen jatkosuunnittelussa huomioitavaksi.

Merisataman venekerho ry:n muistutus koskien

Hernesaaren asemakaavaa ja asemakaavamuutosta

Kirjaamisnumero HEL 2017-013476  

Haluamme kiittää valmistelevaa työryhmää huomioimisestamme asemakaavamuutoksen valmistelussa. Asemakaavan vaikutuksiin veneilykulttuurin kannalta on reagoitu ja talvisäilytys on huomioitu jatkosuunnittelussa muun muassa tekniseen verkostoon varautuen.

Kuitenkin toteutukselle on jätetty suuria vapauksia merkittävissä kohdin, mikä uhkaa tämän välttämättömän toiminnon toteutumista. Talvisäilytystä poistetaan Helsingistä hälyttävää tahtia, joten tämän kaavan toteutuminen on olennaista veneilytoiminnan jatkuvuudelle.

Tämä muistutuksemme painottaa aiemmassa mielipiteessämme esitettyjä asiota, joita ei ole nähdäksemme kyllin selkeästi huomioitu vuorovaikutusraportissanne ja jatkosuunnittelussanne.

- Asemakaavan vaikutuksiin oli toiveidemme mukaisesti lisätty maininta asemakaavan positiivista vaikutuksista veneilylle, mikä on hieno ele.

Toivoisimme kuitenkin selostuksen asemakaavan vaikutuksiin liitettävän maininnan veneilyn kulttuuriperinnöstä merelliseen kaupunkiin kuuluvana, ympäri vuoden jatkuvana kokonaisuutena. Tässä asemakaavamuutoksessa on saavutettavissa harvinaisen hieno tasapaino kesän vesiurheilukeskuksen ja talviajan talvisäilytyksen muodossa, minkä toivomme olevan esimerkkinä jatkossa tuleville, veneilyyn liittyville asemakaavoille.

- Talvisäilytyksen koordinoiminen Helsingissä

Helsingin veneilijöiden neuvottelukunta Helvene on keskustellut Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan merellisten palveluiden kanssa mielipiteessä mainitsemamme Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin toimeenpanosta käytännössä. Merellisten palveluiden kasvavan koordinointivastuun tulisi tulisi heijastua myös kaavamääräyksissä.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja nykyiset talvisäilytysmahdollisuudet alueella käytännössä poistuvat tämän asemakaavaehdotuksen myötä. Raportissa mainittujen isompien veneiden siirtäminen kauemmas vaarantaisi alueella asuvien jäsentemme harrastuksen tulevaisuuden. Tämän vuoksi mm. veneiden kuljetettavuus tulee huomioida kaupunginlaajuisesti näin merkittävän, etenkin suurille veneille soveltuvan talvisäilytysalueen kohdalla, jottei lopulta vain pienen helpotuksen heikkenevään tilanteeseen tarjoava alue täyty veneillä, jotka olisi helppo säilyttää etäämmälläkin.

- Risteilijälaitureille sijoitettava uusi talvisäilytysalue (LS, Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa satamatoiminnan edellyttämiä rantarakenteita, täyttöjä, kaivuja, rakennelmia ja rakennuksia. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen.) on muuttunut aiempaa epämääräisempään suuntaan.

Hernesaari on nykyisellään Helsingin kaupungin hallinnassa oleva alue. Hallinta siirtyy asemakaavanmuutoksen yhteydessä itsenäisempää päätösvaltaa käyttävälle Helsingin satamalle, mikä heikentää Kulttuurin ja vapaa-ajan merellisten palveluiden neuvotteluasemaa olennaisesti. Talvisäilytysalueen toteutuminen ei ole todennäköistä, mikäli asia jätetään liikelaitokseksi itseään kutsuvan Helsingin sataman hyvän tahdon varaan.

Nykyinen talvisäilytysalue Merikadun vierellä siirtyy jo tulevana syksynä muuhun käyttöön, mikä kasvattaa painetta risteilijälaiturin ratkaisun onnistumiselle. Jotta asemakaavan veneilykulttuuriin liittyvät positiiviset vaikutukset voisivat toteutua, tulee asemakaavamääräyksen talvisäilytystä koskeva osa muuttaa esimerkiksi kaava-alueen LP-merkinnän tapaan: ”Alue on varattava talvikaudella veneiden talvisäilytykseen”.

- Talvisäilytyksen toiminnasta sopiminen kynnystoimeksi asemakaavan risteilijälaiturin toteuttamiselle

Kaavamateriaalin yhteydessä on mainittu, ettei talvisäilytyksen ajankohtia merkitä kaavamääräykseen. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että aikatauluista ei olla päästy selkeään yhteisymmärrykseen. Ajankohdista tulee kuitenkin sopia jonkinlaisena kynnystoimena asemakaavan toteutukseksi jo ennen alueen siirtymistä Helsingin sataman hallintaan. Sekä veneiden kunnostus että kaupungin laituripaikkojen keväthuolto vaativat aiemmin mainittua, 30.4. päättyvää säilytyskautta pidempää aikaikkunaa erityisesti kaupunkikuvassa positiivisina pidettyjen puuveneiden huoltamiseksi.

Seuraavassa esimerkin omaisesti viimeisten viiden vuoden 2014-2018 ajalta kerättyä tilastotietoa keskimääräisistä ilman lämpötiloista eri ajankohtiin päättyvillä kunnostuskausilla sijainniltaan ja olosuhteiltaan lähinnä Hernesaarta olevalta Harmajan havaintoasemalta (lähde: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/).

Prosenttiluku kertoo mm. venevahojen käyttöön sopivan, yli +5°C ja lakkojen ja pohjamaalien vaatiman, yli +10°C osuuden ajankohdan vuorokausista. Sulkeissa laskennallisten viikonloppujen osuus vuorokausista kuvaamassa käytettävissä olevaa tehokasta työaikaa.

1.4.-10.6.:

> +5°C osuus 60% vuorokausista (17%)

> +10°C osuus 24% vuorokausista (7%)

1.4.-15.5.:

> +5°C osuus 38% vuorokausista (11%)

> +10°C osuus 4% vuorokausista (1%)

1.4.-1.5.:

> +5°C osuus 17% vuorokausista (5%)

> +10°C osuus 0% vuorokausista (0%)

Tilastot osoittavat selkeästi, ettei ilmastostamme piittaamatta typistetty talvisäilytyskausi palvele tarkoitustaan veneiden ylläpidon kannalta. Toivomme, että tämä tuodaan neuvottelevien osapuolten tietoon, jotta oleellinen, kynnystoimena tehtävä sopimus alueen talvisäilytyksestä ei sitä sivuuttaisi. Sopimuksessa tulisi huomioida myös mielipiteessämme mainitut välttämättömät kausittaiset varusteet mm. tuulisuutta vastaan.

  

- Veneilijöiden autopaikoitus toteutuu voimassa olevan asemakaavan Merikadun LP-1-alueella, mutta poistuu kokonaisuudessaan asemakaavamuutoksen myötä Merisataman alueelta. Nykyisen alueen pysäköintijärjestelyä ei yrityksistä huolimatta saatettu kaavan hengen mukaiseen muotoon, jossa talvisäilytysalueen kesäinen rinnakkaiskäyttö olisi palvellut nimenomaan veneilijöiden tarpeita pysäköintitunnuksin tms. järjestelyin. Maksullinen pysäköinti esimerkiksi kolmen viikon mittaisella kesälomapurjehduksella osoittautui poikkeuksetta liian kalliiksi järjestelyksi.

Muuttuva asemakaavajärjestely ei osoita korvaavaa järjestelyä veneilijöiden pysäköinnille, mikä vaikeuttaa alueen ulkopuolisten Merisataman veneilijöiden välttämätöntä huoltoajoa jatkossa. Toivomme, että tähän esitetään ratkaisu asemakaavan tarkentuvassa suunnittelussa.

- Kahvila Carusellin muuttuvat järjestelyt vapaan kulun suhteen eivät ole perustelu selkeästi kaavamateriaalissa. Kaavamääräyksen aiempi sisältö ”alueelle ei saa rakentaa kulkuyhteyksiä tai merinäkymää haittaavia aitoja” tuntuu turvaavan esitettyä paremmin Helsingin merellisen strategian mukaisen rannan vapaan kulun toteutumisen. Esimerkiksi reitin katkaiseva kahvilayrityksen levittäytyminen rantaan saakka tuntuu erikoiselta näihin suurempiin päämääriin nähden.

- Pistäytymislaiturien ympäristö tilapäisten merellisten palveluiden varauksina

Pistäytymislaitureiden lisääminen rannoilla on odotettu parannus kaupungissamme. Merelliset yrittäjät ovat kokeneet urbaania elämää rikastavan tilapäisenkin sijoittumisen rannoille vaikeaksi kaavamääräysten vuoksi. Mielipiteessämme esitimme, että kaavamääräykset antaisivat liikkumavaraa merellisien vapaa-ajanpalveluiden kehittymiselle jatkossa esim. sup-lautailun kaltaisina, tilapäisinä uusina ilmiöinä. Materiaalissa mainittu huoltohaaste puiston takaisesten pysyvien rakennelmien suhteen vähenee olennaisesti, mikäli kaavamääräykset sallivat erilaisia tilapäistoimintoja esim. veden, viemärin ja sähkön sujuvien liittymien kautta.

Näkisimme, että kaava voisi antaa pitkälle rantaviivan osalle Löyly-saunalta uudelle vesiurheilukeskukselle joustavia mahdollisuuksia myös tilapäisille palveluille esim. laiturimerkintöjen (vl) yhteydessä.

- Lopuksi kommenttimme nähtävillä olevan materiaalin teknisistä rajoitteista, mikä ei liity erityisesti Hernesaaren asemakaavamuutokseen, mutta toivomme viestin siirtyvän eteenpäin organisaatiossanne.

Karttapalvelusta saatavilla oleva pdf-materiaali on etenkin näin suuren asemakaavamuutoksen yhteydessä runsasta. Tiedostomuoto estää harmillisesti erilaiset asiasanahaut, mikä vaikeuttaa olennaisesti vastineiden laatimista ja jopa kuntalaisen oikeusturvaa nähtävillä olemisen yhteydessä. Lisäksi ainakaan yleisesti käytetty Acrobat reader ei salli kokonaisten tekstikappaleiden lainaamista, mikä vaikeuttaa täsmällisen palautteen antamista.

Toivomme, että teknistä ratkaisua kehitetään jatkossakin ergonomisempaan suuntaan. Esimerkiksi jo toteuttamanne asemakaavakartan ja kaavamääräysten hajauttaminen eri tiedostoiksi helpottaa materiaaliin tutustumista hyvällä tavalla.

Asemakaavan nk. tarkistettu ehdotus käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa tavoitteellisesti vielä tulevan syksyn aikana. Asemakaavan materiaaliin on mahdollista tutustua Helsingin karttapalvelussa, josta erityisesti asemakaavakartta (1 ja 2), selostus ja katutilan yleissuunnitelma kuvaavat muutoksen tavoitteita. Mielipiteemme palautetta on esitetty vuorovaikutusraportissa.