keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Msvk onnittelee 100-vuotiasta Suomea



Onnittelut 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle! 

Moni on huomioinut SPV:n jäsenlehdemme Nauticin hienon juhlanumeron veneilymme historiasta itsenäisyytemme aikana. 

Merenkulun välttämättömyys on heijastunut jopa purjehdusinnon maahamme tuomaan kansallislippuumme saakka. Veneilykulttuurin murroksessa tämä tarjoaa tilaisuuden sen merkityksen painottamiseen tiivistyvässä yhteistyössä niin Helveneen kuin SPV:nkin kautta.

lauantai 25. marraskuuta 2017

Merisataman saaret kaavoittajien työpöydillä


Merisataman saarten pursiseurat HSS ja SPS ovat hakeneet asemakaavan muutosta  saarilleen (klikkaa karttarajausta saadaksesi lisätietoja). Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa sataman  laiturien ja kulkuyhteyksien kehittäminen ympärivuotisessa käytössä ja osoittaa rakentamisen paikkoja laajenevalle toiminnalle. Hallituksen edustus osallistui HSS:n paviljongissa pidettyyn asukasiltaan, joka näytti herättäneen laajaa kiinnostusta pääosin veneilijöistä ja osin myös alueen asukkaista koostuneessa yleisössä.



Msvk:ta kuultiin hankkeen naapurina, johon kerhomme hallitus antoi seuraavan mielipidekirjeen:


Merisataman venekerho ry:n mielipide koskien Merisataman saarten asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja valmisteluaineistoa.

Haluamme aluksi kiittää Helsingin asemakaavapalvelua panostuksestaan helsinkiläisen venekulttuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Seuraavassa huomioitamme valmisteluaineiston kehittämiseksi jatkosuunnittelussa:

Uunisaaren pistäytymislaiturin lv-1 (alueen osa, jolle saa rakentaa käyntilaiturin tilapäistä kiinnittymistä varten sekä vierasvenelaiturin) kehittäminen on kannatettava. Helsingin rannoilla veneilijöiden mahdollisuudet ilmaiseen pistäytymiseen ovat vähäiset, ja Uunisaaren laiturin kehittäminen pienimuotoisesti laajentaen on kannatettavaa. Asemakaavamuutoksessa tulisi kuitenkin punnita, onko varsinainen vierassatama tarpeen Liuskaluodolle ehdotetun lisäksi.

Valmisteluaineistossa asemakaavapalvelun paneutuminen saarten historiaan ja maisemaan on ilahduttavaa. Varsinaisen viitesuunnitelman puute tekee kuitenkin vaikeaksi hahmottaa asemakaavamuutoksen vaikutuksia näihin selvitettyihin arvoihin. Asemakaavamuutoksen mahdollistama tavoitteellinen lopputilanne jää myös epäselväksi, joten siihen on vaikea ottaa kantaa. Toivomme viitesuunnitelmaa liitettäväksi osaksi asemakaavaehdotusta.

Vesialue W käsittää Merisataman läpi kulkevan veneilyn runkoväylän, jolle ei kuitenkaan ole merkitty tarkempia määrityksiä esimerkiksi vv-alueen (alueen osa, jolle ei saa sijoittaa laitureita) tapaan. Vapaa kulku W-alueella tulee olla yksiselitteisesti mahdollista veneilykauden aikana. Asemakaavamuutoksen yhteydessä Merisataman W-alueella tulee opastein merkitä aallonmuodostuskielto, sillä vilkas vesiliikenne ei nykyisellään huomioi peräaaltojen aiheuttamia vaaratilanteita laitureille, niihin kiinnitetyille veneille ja laitureita käyttäville veneilijöille.

Sirpalesaaren ja Liuskasaaren välinen vv-alue (alueen osa, jolle ei saa sijoittaa laitureita) herättää kysymyksiä, sillä väylänomaisen alueen eteläosa näyttää päättyvän va-alueeseen (ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa aallonmurtajia, laitureita sekä enintään 50 k-m2 suuruisen majakkarakennuksen. Aallonmurtajan harjan korkeusasema ei saa ylittää +3,0 metriä). Asukasillan keskustelussa selkeni, että kyseessä on uusi yhteys ulos satamasta jollapurjehtijoiden ja myös suurempien veneiden käyttöön. 

Kannatamme tätä uutta väylää lämpimästi ja ehdotamme sen syvyydeksi vähintään Merisataman veneilyn runkoväylän syväystä. Syvempi väylä on myös tervetullut, sillä sekä Uunisaarensalmen että Sirpalesalmen nykyinen syvyys on ollut ongelmallinen isommille veneille. 

Va-määräyksen majakkarakennuksen suhteen pyydämme, että mahdolliset loistojen valosignaalit neuvoteltaisiin asianomaisten merenkulkuviranomaisten kanssa. Helsingin rantojen valosignaalit herättävät sekaannusta jo nykyisellään pimeän aikaan. Lisäksi haluamme va-merkintöjen osoittavan väylän sijainnin selkeämmin asemakaavaehdotuksessa, jotta siihen voi tarvittaessa ottaa kantaa.

Liuskasaaren palaneen venevajan sijalle osoitetun kl-3-alueen (alueen osa, jolle saa rakentaa venesatamaa palvelevia varasto- ja huoltorakennuksia sekä esiintymislavan) toivoisimme mahdollistavan saman toiminnan kuin palaneen 1 100 m2:n rakennuksenkin. Näemme, että palanut rakennus oli saavutettu etu, jonka kokoa ei tulisi pienentää tulevassa kaavassa veneilytoiminnan kehitysmahdollisuuksien kustannuksella. Uusi rakennus voidaan kuitenkin sovittaa maisemaan aiempaa rakennusta huolellisemmin esimerkiksi pintakäsittelyä, värejä tai rakennuksen korkeutta ohjaamalla.

Kulkusiltajärjestelyt s/jk-alueella 15.11.-15.4. (alue, jolle saa sijoittaa alle 2,5 metriä leveän kevyen jalankulkusillan. Silta on varustettava asianmukaisin vesiliikennemerkein ja valoin. Päivämäärämerkintä osoittaa ajan, jona siltaa saadaan pitää vuosittain paikallaan) ovat osaltamme edulliset ja kiitämme tästä. Toimintamme käsittää huviveneilyn lisäksi muun muassa kalastusta, joka jatkuu pitkälle syksyyn ja alkaa vastaavasti varhain keväällä. Näin ollen jäseniemme pääsy merelle tulee turvata myös varsinaisen veneilykauden ulkopuolella. Oas-kirjeen perusteella s/jk-alueiden väliin jääviä kaupungin merellisen palvelun paikoilla olevia veneilijöitä ei tässä asiassa kuulla, joten toivoisimme vastaavasti myös niiden laitureiden kalastajien toimintamahdollisuuksien huomioimista kauden ulkopuolella.

Yhteyslaiturimuutokset Merisatamanrannassa herättävät osaltamme huolta. Vallitsevan tuulensuunnan alapuolella sijaitsevat laiturimme itäisimmät poijut ovat painavimpien veneidemme käytössä, jotka vastaavasti vaativat eniten tilaa laituriin ajaessaan. Laituristamme itään olevan yh-merkinnän (saaren yhteyslaituripaikka) yhteydessä olevaa laituria ehdotetaan ilmeisesti pidennettäväksi, vaikka pistekatkoviivalla rajatun alueen selitettä ei kaavamääräyksessä ole avattu. Laiturin pidentämisen ei saa vaikeuttaa laiturimme turvallista käyttöä. Vastaava tilanne on syntymässä myös kaupungin laiturilla yhteyslaituripaikasta itään.

Talvisäilytyksen huomioiminen puuttuu valmisteluaineistosta. Kaavamuutoksen yhteydessä mahdollistetaan kohtuullisen suuri lisäys venepaikkoihin Merisataman saarissa, mutta asemakaavan yhteydessä ei ole määräyksiä talvisäilytykseen liittyen. Keväällä 2016 valmistuneen ja aiemman kaupungin organisaation asianomaisten lautakuntien hyväksymän Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin mukaan tulevissa asemakaavoissa tulee uusien laituripaikkojen veneille osoittaa talvisäilytyspaikka jo asemakaavan yhteydessä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa. Edellytämme, että näin tullaan toimimaan myös tämän asemakaavan yhteydessä, sillä talvisäilytys on olennainen osa Helsinkiä rikastavaa veneilykulttuuria ja siihen liittyvää virkistyskäyttöä.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja talvisäilytysmahdollisuudet alueella heikkenevät jatkossa edelleen. Alueella asuvilla jäsenillämme ei ole mahdollisuuksia siirtää veneitään muualle esimerkiksi tässä asemakaavaehdotuksessa esitetyn talvisäilytystarpeen lisäyksen vuoksi. Koemme siten tilanteen uhkaavaksi kerhomme toiminnan kannalta ja edellytämme, että tarvittava talvisäilytysmääräys turvaa alueen talvisäilytyspaikkojen nykyisten käyttäjien tarpeet alueella. Kasvavan talvisäilytystarpeen kehotamme osoittamaan esimerkiksi Meripuiston talvisäilytysalueelle selvityksen kohdan 4.2 tapaan, kuten ennen vuotta 2010 on toimittu.




Jäämme odottamaan tietoa sataman kehityksestä jatkossa. Seuraava tilaisuus osallistua asemakaavan laadintaan tulee tarkistetun asemakaavaehdotuksen muodossa arviolta loppuvuodesta 2018.

Mielenkiintoista kehitystä on luvassa myös Hernesaaren suunnalla, jossa talvisäilytysalueellemme saakka ulottuva asemakaavan muutos tulee nähtäville tammikuussa 2018. Tässä asemakaavaehdotuksessa emme ole suoraan osallisina, mutta kerhon hallitus laatinee mielipidekirjeen tilanteen sitä vaatiessa.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Lipunlasku 2017




Lipunlasku vietettiin jälleen uusien jäsenien maittavien eväiden kera. Lipunnoston tavanomaista viileämpi säätyyppi näytti venyneen syksyyn saakka, joten satamakapteenin sisäistä villapaitaa nautittiin kesän tapauksia muistellessa. Pidemmät merimatkat olivat tällä kertaa vähissä, mutta säihin nähden oli onnistuneitakin retkiä tehty ja ennen kaikkea vauriolta ja vahingoilta pääosin vältytty.




Puheiden tasolla mainittiin Helveneen panostus talvisäilytysselvityksen siirtämistä käytäntöön. Juhlallisena aiheena mainittiin myös tuoreen pormestarimme kaupunkistrategiassa erikseen mainittu merellinen strategia, jossa saaristomatkailun edellytyksiä kehitetään muun muassa Valli-, Kuninkaan- ja Isosaarissa sekä Itäisessä saaristossa. Tässä yhteydessä toki toivottavaa olisi myös veneilijöiden tarpeiden huomioiminen.



Lippua laskiessa luotiin katseita myös tulevaan toimintaan. Kerhon talviretkeksi suunniteltu Lentävä hollantilainen Tallinnan oopperassa koki takaiskun esitysten osuessa arkipäiviin. Korvaavaksi pohdittiin kerhollemme perinteikästä merenkulkumuseokäyntiä Turun Forum Marinumiin, jossa on tulevana keväänä esillä vaalivuoden tunnelmissa kattava kokoelma Presidenttien Kultaranta-veneitä.

tiistai 15. elokuuta 2017

Ilmoja pidellessä



Ennätykset on tehty rikottaviksi ja niinpä kaksi edellistä kesäämme olivat vasta alkujäähdyttelyä kuluneen vuoden kesäsäille. Tällä kertaa heinäkuu oli kylmin sitten vuoden 1996. Myös touko-kesäkuu hakivat vertaisiaan 90-luvulta. Yhtä olematon määrä hellepäiviä Helsinki-Vantaalla on ollut viimeksi 1974. Lohtunamme on, että meteorologien mukaan näin kylmää ei pitäisi olla seuraavaan kymmeneen vuoteen

Venäjän ylle lukittunut matalapaine ja keskileveysasteiden jämähtänyt suihkuvirtaus jätti kesäsäät eteläiseen Eurooppaan ja niinpä oikukasta tuulta tuli pääosin luoteen suunnalta. Pettymyksiltä ei vältytty, kun huomattavan epävakainen veneilysää heijastui myös voimakkaina tuulina käytännössä koko veneilykauden satunnaisia päiviä lukuun ottamatta. Ukkosilta sentään vältyttiin, kun lämpötilaerojakaan ei juuri ollut, mutta äkkipikainen Kiira-myrsky riepotteli pääkaupunkia 12.8., jolloin voimakkaasta sääilmiöstä varoiteltiin liki ulkonaliikkumiskieltona.

Ilmastonmuutos tuntuu siis siirtyneen teoriasta käytäntöön ja ympäristötietoisuus kasvaa eri puolilla Maailmaa erityisesti merien ääressä. Australiasta Helsinkiin saapui toukokuussa Wärtsilän yhteistyönä Seabin-vedenpuhdistuslaitteisto, jonka koepaikaksi valikoitui Uunisaari. Vedessä kelluva "ihmeroskis" suodattaa ympäristönsä vettä ja kerää siitä roskaa. Etenkin mikromuovi meressä on puhuttanut mediaa kuluvan vuoden aikana ja päästöjä tulee hajoavista muovipusseista hammastahnan ryyneihin. Jätteen kertymistä voi seurata seabinin facebook-sivuilla.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Isosaari avautuu virkistyskäyttöön



Isosaari avautui hieman yllättäen yleisölle 10.6. osana entisten linnakesaarten tulevan käytön pohdintoja. 

Vallisaaresta saadut hyvät kokemukset olivat kannustaneet osapuolia lähtemään rohkeasti kokeilemaan saaren mahdollisuuksia ja kysymään kävijöiltä ideoita tulevasta käytöstä. Isosaari olikin yksi kesän vetovoimaisimpia käyntikohteita ja ainakin vierassatamaan toivotaan laajennuksia tuleville kausille.

Kerhomme kansakunnan huomion keskipisteessä


Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksiin kuului koko joukko tapahtumia. Lähimmäs kerhoamme näistä osui puolustusvoimien hävittäjäkauppoihin liittyvä Kaivopuiston lentonäytös, joka oli samalla Suomen historian suurin yleisötapahtuma 130 000 katsojallaan. Näytöksen ohjelma olikin näkemisen arvoinen vanhoista koneista hävittäjien kautta matkustajakoneisiin ja taitolentäjiin.



Kerhomme osui tässä tapahtumassa aitiopaikalle, mikä oli tiedostettu asianmukaisin, piknik-henkisin valmisteluin monessa venekunnassa. Näky oli komea ja ehdottomasti mieliinpainuvimpia juhlavuoden ohjelmistossa.

tiistai 9. toukokuuta 2017

Lipunnosto 2017

Hetken aurinkoisena jatkunut kevätsää päätti tarjota kerholle monipuolisen illan, kun tuli aika aloittaa kausi toden teolla lipunnoston merkeissä.


Tämmöiselle toukokuullle nauraa jo meteorologitkin! Säätila ei jättänyt kerholaisiakaan kylmäksi kun väki alkoi kokoontua termisessä talvessa uinuvalle laiturillemme. Puheet pidettiin, vanhat ja uudet jäsenet jututettiin ja esiteltiin, muisteltiin menneitä sekä suunniteltiin tulevia.

Eräänlaisen muutoksen vallitsevaan tilanteeseen on tuomassa Helsingin kaupungin organisaatiouudistus, jossa myös yhteistyökumppanimme ja laiturimme omistaja Liikuntaviraston Merellinen yksikkö sijoittuu uudelle Kulttuuri ja vapaa-aika-toimialan alle. Veneilylle tämä saattaa tarkoittaa aiempaa vähäisempää itsenäistä päätöksentekoa ja budjetointia sen kilpaillessa muun muassa kirjastojen ja kulttuuritalojen kanssa päättäjien huomiosta. 

Merellisten palveluiden päällikkönä toimii jatkossa tuttu Ari Maunula alueemme satamakapteenin vaihtuessa Tom Liljeströmin.


Aivan erityiset kiitokset tuoreille jäsenillemme Samulille ja Jaakolle mahtavasta taustatuesta Satamakapteenin erikoisille ja muille virvokkeille. Nyt jos koskaan toi grillimakkarat ja banaanikakut kesää talvisen sään keskelle! Ilmeisesti Jarnon boolin reseptikin oli onnistunut laiturin höhötysten rytmittämästä puheensorinasta päätellen.


Vallan mainiota jälleennäkemisen tunnelmaa kohotti myös vasta Vuoden Meripelastaja-palkinnolla tunnustettu Meripelastusseuran PV Mikrolog III miehistöineen. Tiukassa tilanteessa kunnostautunut vene miehistöineen esiteltiin perinpohjaisesti ja saatiin arvokkaita ohjeita meriturvallisuuden takaamiseksi alkavana veneilykautena sekä tietoa muun muassa toimintaa rahoittavasta Trossi-palvelusta. Suuret kiitokset Artsille tapaamisen junailusta ja veneen miehistölle pääsystä paikalle.



Väen vähetessä tunnelma tunnetusti kohoaa entisestään. Erityistä hupia illan jatkuessa toi purjehdus/grillikauden avajaisiamme ilahduttaneet, toinen toistaan sakeampina tupsahtaneet lumikuurot. Kaikkien messinkisistä naamavärkeistä oli pääteltävissä että nyt vietettiin ikimuistoista juhlaa!


...vaan juuri kun kelpo karpaasit kuvittelivat olevansa koviakin merikarjuja, saapuivat HSS:n juniorit lumikuuron keskeltä harjoituksistaan mereltä. 

Todettiin, että ei tässä nyt kuitenkaan ihan turhia oltu mekään ja että kylläpäs aika rientää. Lipunnosto pakattiin muistojen kansiin todeten, että saattaa vielä hetki vierähtää, ennenkun näissä säissä laineille itse malttaa lähteä.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Kevään merkkejä

Melko vaihtelevan talven jälkeen saatiin jäät viimein väistymään Merisatamasta. Ensimmäinen muuttolintu Sirpalesaaresta olikin oitis laituria somistamassa. Toivottavasti mukaan saadaan kavereita pikaisesti.


Kevät toi myös muita mieluisia uutisia tullessaan. Tässä SPV:n uutiskirje, jossa huomioitavaa etenkin katsatussääntöjen tervetulleet kevennykset kevään rakettihankinnoissa!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

MSVK Tukholman Allt för Sjön-messuilla

Tarkoin valikoitunut iskuryhmä lähti tutustumaan Tukholman venenäyttelyyn 3.-5.3.


Tarjonta oli retkiraportin mukaan kotoista monipuolisempaa, mutta purjeveneosasto olisi voinut olla tymäkämpikin. Metrilakun maistui suunnilleen samalta, mutta värieroa oli jonkin verran.


Menomatka Helsingistä Tukholmaan taittui meritse vailla suurempia tapahtumia, mutta paluumatka Turun kautta tarjosi selkeää vaihtelua ryhmän päästyä tutustumaan maisemiin Viking Amorellan komentosillalta käsin.


Tukholman venenäyttelymatka järjestettiin kerhon jäsenten vinkistä. Muistakaa vinkata, jos jotain uutta merellistä kokeiltavaa ja koettavaa tulee mieleen, niin katsotaan mitä ideasta syntyy!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Vuosikokous 2017

Vuosikokouksemme pidettiin jälleen venemessujen houkutellessa jäseniä talviuniltaan.

Tällä kertaa kaivattiin vaihtelua tuttuihin kuvioihin, joten paikaksi valikoitui Uunisaaren ravintola Ugn kabinetteineen. Palvelu oli erinomaista, sillä virvoketiskin lisäksi tilaamamme pullakahvit olivatkin muuttuneet matkalla komeaksi kakkutarjoiluksi.

Illan ohjelma käynnistyi Artsin järjestämällä sääluennolla, jonka esitti meteorologi Juha Föhr. Esitelmä käsitteli sääilmiöiden syntyä ja rannikon vaikutuksia etenkin Suomenlahdella. Esityksen ytimenä oli Juhan ohje opetellä sään perusasiat itse, jolloin luonnossa ei ole välttämätöntä olla jatkuvasti tekniikan tavoitettavissa. Vaikka säätyypit ovatkin olleet muutoksessa, ovat vanhat perusasiat meteorologin mukaan vielä ennallaan.


Esitelmän jälkeen pidettiin kerhon sääntömääräinen vuosikokous, jossa käytiin läpi menneen vuoden tapahtumia ja esitettiin ennusteita ja tavoitteita tulevalle.

Useat vuoden 2016 hallituksen jäsenet olivat väistymässä, joten äänestysten jälkeen oli kerholla ainakin puolet uudempi hallitus. Vuosikokouksen jälkeisen järjestäytymiskokouksen jälkeen tehtävät jakautuivat seuraavasti:

Artsi - varakommodori ja jäsensihteeri. Lippuhankinnat osoitetaan edelleen hänelle.
Terhi - kokoussihteeri ja tiedottaja
Matti - Rahastonhoitaja
Jarno - Satamakapteeni (varajäsen)
Christian - Satamakapteeni (varajäsen)
Ville - jäsen
Kari - jäsen
Petri - kommodori

Tarkemmat yhteystiedot hallitukselle löytyvät kotisivuiltamme.

Suuret kiitokset kuluneista hallitusvuosista Tapsalle, Jannelle, Penalle ja Jorelle!

Tällä viisauden tiivistymällä jatkamme kohti uusia haasteita. Kiitoksia osanottajille!

maanantai 16. tammikuuta 2017

Veneverolain nousu ja tuho



Hallituksen riveistä kummunnut ylellisyys/huviveron valmistelu etenee ja seuraamme erikoista näytelmää näin alkavan vaalivuoden tunnelmissa.

Nettiveneen juttu aiheesta

Nettiveneen veneverolaskuri

Professori lyttää veneiden ja moottoripyörien "ylellisyysveron"


Valtionvarainministeriön lausuntopyyntö lausuntoineen

SPV:n lausunto

Helveneen lausunto

Merikarhujen lausunto

Finnboatin lausunto



Hallituksen tarkoituksena lie ollut uuden yrittäjyyden synnyttäminen tämänkin lain kautta, vaikkei sitä ihan virallisesti tunnustetakaan.


Jäämme odottelemaan jännityksellä josko järki kuitenkin voittaisi.

Allekirjoittamalla adressin voitte vaikuttaa asiaan.


Päivitys: Perussuomalaiset luopuvat moottoripyörä- ja veneverosta.