tiistai 9. lokakuuta 2018

Lipunlasku 2018



Kausi pantiin taas pakettiin loistavin juhlallisuuksin. Tällä kertaa keittiössä olivat häärineet Susanna, Minna ja Lasse ja lopputulokset hellivät niin ruumista kuin sieluakin. 

Pitkän kesän päätteeksi sääkin antoi ymmärtää, että oli aika pistää pillit pussiin, mistä huolimatta laiturilla tunnelmoitiin yli 20 kerholaisen voimin.


Kiitokset kaudesta niin kerholaisille kuin kestitsijöillekin! 

maanantai 3. syyskuuta 2018

Eskaaderi menneeseen Maailmaan


Vuosien mittaan useat jäsenet olivat tiedustelleet kerhon järjestämistä eskaaderipurjehdusmahdollisuuksista.

Hallituksen jäsen Kari otti haasteen vastaan ja organisoi retken Viron Pranglin saareen 1.-2.9. aistimaan jo ruostuneen rautaesiripun takaista elämää.

Itse purjehdus on sään salliessa mutkaton juttu, sillä Prangli on ensimmäinen Helsingistä etelän suuntaan purjehtivan kohtaama saari noin 30 merimailin päässä.
 
Retkeen osallistuneet venekunnat pääsivät tutustumaan Neuvostomenneisyyteen muun muassa kiertoajelun kera.



Eskaaderipurjehdusten tulevista kohteista on ollut jonkin verran puhetta ja Viron puolella vastaavia elämyksiä tarjoaa muun muassa Naissaari. Kotimaan puolella omalaatuista idylliä tarjoaa muun muassa Jakob Ramsön saari Inkoossa.

Suuret kiitokset järjestelyistä Karille!

Pranglin Kalnasen satama Visit Estonian ja Vene-lehden sivuilla.

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Lämmintä säätä ja muita vitsauksia

Lipunnoston sääpovaukset pitivät kutinsa ja toukokuulla alkanut kesä jatkui huikeana jatkumona pitkälle elokuuhun, mikä oli toki vähintä, mitä edelliskausien kylmässä värjötelleet kerholaisemme odottivat.

Ja toki tämä näkyi myös tilastoissakin hellepäivien lukumäärien päätyessä lopulta 64:ään karvaa alle vuoden  2002 ennätyksen. Etenkin heinäkuu oli kuumin mitatussa historiassa, mitä vahvisti entisestään tyynet säät. Tyynet ja kuumat säät pahensivat harmiksemme myös sinilevätilannetta, joka vaihteli laidasta laitaan eri merialueilla.

Poikkeuksellisen lämpimän sään jaksoja havaittiin vielä lokakuussa, mikä vauhditti keskustelua ilmaston muutoksesta. IPCC:n kuudes raportti julkaistiin lokakuun alussa kertoen tarpeesta pikaisiin toimiin sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen välttämiseksi. Raportin mukaan veneily sekä lisääntyy että vaikeutuu mannerjäiden sulaessa, mikä onkin aiheuttanut kasvavaa toimeliaisuutta eri maiden hallituksissa.



Vitsauksia on ollut muillakin rintamilla. Viitisen vuotta jatkuneet huolemme poijujemme kestävyydestä alkoivat käydä toteen heti keväällä. Parasta ennen-päivät ylittyivät tasapuolisuuden nimessä ensin satamatoimikunnalta allekirjoittanutta lukuun ottamatta ja jatkuivat sitten viattomampaan jäsenistöön. Ihmeen kaupalla vaurioilta säästyttiin, vaikka kesän lopuksi yhteensä 8 irronnutta poijua edustavat jo neljännestä kaikista poijuistamme.


 Pahaksi äitynyt tilanne johtui Merellisten palveluiden resurssien puutteesta, joten poijuja pystyttiin uusimaan vain hajoamisjärjestyksessä. Kauden päätteeksi saimme kuitenkin juhlallisen vakuuden siitä, että tilanne olisi tulevaan kauteen mennessä korjattu. Uusia ankkurikiviä on jo ilmaantunut odottelemaan venepaikkojemme tyhjenemistä.


Tämä oli hyvä uutinen, sillä Helsingin kaupungin organisaatiossa Merelliset palvelut nielaissut  kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala etsii kiihkeästi säästämiskohteita. Tämä toki harmittaa, sillä venepaikkojen hinnat ovat nousupaineessa ja vastikkeet eivät aina tunnu vastaavan sovittua laatutasoa ja jatkossa maksumme päätyvät samaan laariin muiden kulttuuria janoavien tahojen kanssa veneilyyn ohjautumisen sijaan.

torstai 24. toukokuuta 2018

Helveneen kommodorikokouksen kuulumisia


Vuosittain järjestetty Helveneen kommodorikokous käsittelee helsinkiläisten veneseurojen ja kaupungin palveluiden välisen neuvottelukunnan työtä menneellä ja tulevalla kaudella.

Mielenkiintoisina alustajina toimivat Helsingin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg ja projektipäällikkö Hannu Airola esittelivät kaupungin uuden Merellisen strategian sisältöä ja vaikutuksia veneilijöiden toimintaan sekä kaupungin Porvoon Tolkkisista hankkineen talvisäilytyskäyttöön hankitun maa-alueen tilannetta. Strategian kärki on saarten saavutettavuuden edistämisessä kaikille kaupunkilaisille ja Tolkkisten noin 1000 veneen talvisäilytysalue edistyy yhteistyössä Porvoon kaupungin kaavoituksen kanssa tähdäten rakentamisen aloittamiseen aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

Kaupungin tilanne on muuttunut kesän 2017 organisaatiomuutoksen jälkeen siten, että aiempi nettobudjetoitu merellinen osasto on jäänyt historiaan ja nykyinen Ari Maunulan luotsaama merelliset palvelut kilpailee huolto- ja ylläpitotöiden osalta muun muassa kaudella 2019 avautuvan uuden keskustakirjaston kanssa osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Veneilyyn liittyvistä investoinneista vastaa puolestaan osana kaupunkiympäristötoimialaa toimiva aiempi tekniset palvelut.

Lisäksi uusi organisaatio perustuu ns. pormestarimalliin, jossa toimialojen johtajina toimivat aiemman apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen sijaan poliittiset apulaispormestarit, joiden tähtäin asioiden edistämisessä on vaalikauden mittainen ja suunnanmuutoksiakin on näin ollen odotettavissa eri lobbaajien toimista riippuen.

Näin ollen Helveneellä on jatkossa aiempaa työläämpi sarka neuvotella kahden eri toimialan kanssa veneilykulttuuri merkityksestä kaupungille ja kaupunkilaisille. Työ aloitetaan kuitenkin välittömästi perjantaina 25.5., jolloin NJK isännöi poliittisille vaikuttajille suunnattua Helveneen tietoiskua Koivusaaressa.

Kauden suuri uudistus on Kerhommekin tuella järjestynyt Helveneen oma ja edelleen kehittyvä kotisivusto, jonka tehtävänä on jakaa tietoa toiminnastaan jäseninään toimiville helskinkiläisille veneseuroille jäsenineen. Tämä uudistus otettiin aplodein vastaan ja uudelle kaudelle jatketaan luottavaisin mielin.

perjantai 18. toukokuuta 2018

Juhlan aihetta


Kerhomme sai tällä kaudella ylimääräisen liputuspäivän, kun laiturimme sai toimittaa avioliiton onnellisen sataman virkaa Maaritille ja Artsille.


Tapahtuma sujui alkoholitarjoilusta huolimatta juhlavasti, eikä niin hallitukselta kuin jäseniltäkään kuultu mitään syitä asettua poikkiteloin tämän päätöksen suhteen.

Onnittelut ja antoisaa yhteistä matkaa niin myötä- kuin vasta-aallokossakin!

tiistai 8. toukokuuta 2018

Lipunnosto kaudelle 2018


Jos kulunut talvi loi reipasta mieltä läpi vuoden perin tasapaksuun säätyyppiin turtuneisiin kerholaisiimme, voi lipunnostomme tälle kaudelle jatkaneen säällä hemmottelua koko alkaneelle kuukaudelle! 


Pitkästä aikaa aurinkoisessa säässä nostettu lippu toi paikalle 35 jäsentä ja seuralaista kuulemaan tulevasta, tutustumaan uusiin jäseniimme ja vaihtamaan kuulumisia kauden aluksi.


Tarjoilut eivät jättäneet kylmäksi edes nelijalkaisia makutuomareitamme, kun kuvassa oikealla jonoon järjestyneet uudet jäsenemme Matilda ja Elizabeth saavat täyslaidallisen kehuja ylitsepursuvien tarjoiluen järjstämisestä. Taustalla suut täynnä ovat myös hienosti paikalle esittäytymään ehtineen uudet edustajamme Susanna, Minna ja Lasse.

Tervetuloa joukkoon!



lauantai 24. maaliskuuta 2018

Retki talviseen Isosaareen


Viime syksyn peruuntunut Isosaaren retkemme oli jäänyt kaivelemaan yhteysaluksen kipparina toimivan kimppajäsenemme Dickin hampaankoloa ja hän lähestyi Kerhoa kera tiedotteen, että saari olisi tavoitettavissa nyt myös aivan uudesta talvisesta näkökulmasta. 

Kerho tarttui tarjoukseen ja pian saaren puuhamiesten myötävaikutuksella lähti 21 jäsentä ja seuralaista onnistuneelle retkelle talviseen saaristoon. Myös säätila oli kannaltamme suosiollinen, sillä maaliskuun lopulle osunut retkikuntamme oli toinen ryhmä kolmeen viikkoon, jotka pääsivät tunkeutumaan saareen ahtojäiden läpi.


Saaren monipuoliseen luontoon ja historiaan perehtynyt Jarmo Nieminen toimi oppaanamme saarikierroksen aikana.


Osana saaren synkempää, mutta ajankohtaista historiaa pistäydyimme muun muassa vuoden 1918 punavankien teloitusten muistomerkillä. Isosaari oli saavuttamattomuudessaan yksi sisällissodan julmista vankileireistä, jossa radikaaleja muutoksia ja saavutettuja etujaan puolustavien tahojen väliset kaunat aiheuttivat lähtemättömiä jälkiä historiaamme.


Kierros päättyi maittavaan ruokailuun saaren upseerikerholla, jonne meitä tervehtimään piipahti työtehtävissään myös retken ulkopuolisia jäseniämme.


Aterian ja kuulumisten vaihdon jälkeen alettiin ottaa suuntaa kohti Kauppatoria perin vilkkaaksi osoittautuneesta Isosaaren laiturista.

Kiitoksia osallistujille ja retkeä järjestäneille Markolle ja Terhille! Hallitus ottaa innolla vastaan lisää hyviä aloitteita retkille Helsingin lähistölle ja kauemmaskin.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

HSS:n pipolätkäturnaus Merisataman jäällä


Talvi Merisatamassa ja Helsingissä oli pitkästä aikaa ihan talven näköinen. Lunta oli sopivasti ja kylmää riitti aina maaliskuun lopulle saakka.

Naapuriseuramem HSS teki hienon aloitteen ja kutsui Merisataman veneseurat osallistumaan reipashenkiseen pipolätkäturnaukseen huoltoaseman eteen lanatulle pelikentälle. Katsojille avoin grilli tarjosi lämmikettä ja sää tarjosi parhainta kevättalven antiaan.

Kerhomme edustajina kentällä vilahteli ainakin venekuntien Tapperin ja Lindforsin edustajia ja katsomossa varmasti vielä laajempi kannatus. Suuret kiitokset mainion tapahtuman järjestäjille ja osallistujille!


tiistai 20. helmikuuta 2018

Vuosikokous 2018


Vuosikokous 2018 järjestettiin tunnelmallisessa Kauppatorin rannassa talvehtivassa Kuunari Kathrinassa, jonka raumalaisesta vieraanvaraisuudesta nauttiva jäsenistö pureutui tarjoilujen lisäksi yhtä juhlavaan asialistaan.


Illan aikana esiteltiin talousasioiden ohella vuoden 2017 toimintakertomus ja palattiin Merisataman kaavoitusta koskevien aiempien blogikirjoitusten sisältöön.

Hallituksen kokoonpanoon tuli muutoksia uusien ja vanhojen jäsenten vaihtaessa luottamustoimiaan. Kauden 2018 hallitukseksi muodostui seuraava joukko luottamustoimineen:

Rahastonhoitojana ja suulin rekisterinhoitajana jatkaa Matti. Matti on myös varakommodori
Kokoussihteerinä jatkaa Terhi
Christian toimii satamakapteenina ja vastaa vartiokopin tiedotuksesta
Jarno toimii satamakapteenina ja vastaa lipuista ja avaimista.
Varsinaisina jäseninä jatkavat Ville ja Kari.
Varajäseniksi valittiin uutena jäsenenä Marko ja konkarina Markku.

Kommodorina toimii entiseen tapaan Petri, tällä kaudella tiedotustehtävillä ja jäsentiedusteluihin vastaavana vahvistettuna.

Artsi vetäytyi ansaitusti vuodesta 2001 jatkuneesta hallitustyöstä. Kiitollisuudenvelkamme ei kuitenkaan pääty tähän, sillä hän otti tulevalle kaudelle vielä hallituksen ulkopuolisena jäsenenä hoidettavakseen katsastuspäällikön tehtävät. Suuret kiitokset tähän astisesta panoksesta!



Erityistä juhlan tunnelmaa tilaisuuteen toi 1984-1993 kommodorina toimineen Kari Norkonmaan kutsuminen kunniajäseneksemme. Kari luotsasi kerhomme toimintaa nykyisen toiminnan kannalta ratkaisevina hetkinä, jolloin Kerhomme teki päätöksiä nykyisin erottamattoman kodikkaan tunnelman ja kaupungin ehdottaman koko Merisataman rannan käsittävän toiminnan välillä.


Karin puheen muistelmat veivät osallistujat vuosien taa aikoihin ja tapahtumiin, joilla tuntuu alati paineistuvan harrastustoiminnan rinnalla olleen kiitettävää keskittymistä ja innostusta rakkaan harrasuksemme parhaisiin puoliin. Toiminan monipuolisuudesta ja tekijöiden määrästä meillä on yhä paljon opittavaa ja rakkaista muistoista päätellen panostuksen kiitoksena on ollut iso kasa kultaisia muistoja.

Onnittelut vielä kerran Karille ja tervetuloa taas tuleviin lippujuhliimme muisteluita jakamaan!



perjantai 16. helmikuuta 2018

Telakkamme kaupunkisuunnittelun muutospaineissa


Hernesaaren pitkään valmisteltu osayleiskaava saatiin lopulta läpi vuoden 2017 aikana, mikä johti nopeaan etenemiseen alueen kaavoituksessa. Helmikuun alkupuolella nähtävillä ollut Hernesaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto sisälsi kuitenkin yllätyksen kaava-alueen laajenemisesta nk. Eiran uimarannalle ja nykyiselle telakka-alueellemme saakka. 

Telakallemme suunniteltua virkistysaluetta ei kaavoittajan mukaan olla toteuttamassa kovinkaan pikaisesti. Edistyksenä voi pitää myös sitä, että muista poiketen tämä asemakaavamuutos sisältää 3,3 hehtaaria talvisäilytysaluetta vuorottaiskäytössä olevilla risteilijälaitureilla nykyisen Lindgrenin telakan ympäristössä.



Kuvissa asemakaavamuutos esitettynä Jätkäsaaren Huutokonttorin kirjastossa sijaitsevassa pienoismallissa.


Seuraavassa hallituksen jättämä mielipidekirje asiaa koskien:



Merisataman venekerho ry:n mielipide koskien Hernesaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja valmisteluaineistoa

Haluamme aluksi kiittää Helsingin asemakaavapalvelua panostuksestaan helsinkiläisen venekulttuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Mielipiteemme painottuu erityisesti Merisataman alueen veneilykulttuurin perusedellytyksiä koskevaan talvisäilytystilanteen muuttumiseen esitetyn asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Seuraavassa huomioitamme valmisteluaineiston kehittämiseksi jatkosuunnittelussa:

- Vaikutusten arvioinnissa toivoisimme esitettävän hankkeen vaikutukset myös Helsingin kulttuuriperinnön osana olevalle elävälle veneilykulttuurille. Asemakaavamuutos tarjoaa suuren uuden veneilysataman erinomaisella sijainnilla Helsingin pitkäikäisimpien veneilyseurojen läheisyydessä. Hankkeen vaikutukset veneilytoiminnan kehitykselle esimerkiksi maailmanluokan purjehduskilpailujen järjestämiselle ovat selkeästi positiiviset. Samaan aikaan itse veneilykulttuurin toiminta telakoineen ja talkoineen osana eteläisen Helsingin elävää kaupunkikulttuuria jää kaiken aikaa vähäisemmälle huomiolle merellistä Helsinkiä kehitettäessä. Hernesaaren profiili uutena merellisenä kaupunginosana on nähdäksemme riittävän vahva ottaakseen tämän elävän kulttuuriperinnön osaksi menestyksellistä tulevaisuuttaan. Vaikutuksia veneilykulttuurin kehitykselle tulisi siten tuoda esiin selkeänä visiona osana uusia merellisiä virkistysalueita.

- Talvisäilytyksen huomioiminen on ollut kiitettävää valmisteluaineistossa sen kautta mahdollistuvien, erittäin tärkeiden talvisäilytyspaikkojen muodossa. Kaavamuutoksen yhteydessä mahdollistetaan kohtuullisen suuri lisäys venepaikkoihin alueella, mutta asemakaavan yhteydessä ei ole määräyksiä näiden venepaikkojen talvisäilytykseen liittyen. Keväällä 2016 valmistuneen ja aiemman kaupungin organisaation asianomaisten lautakuntien hyväksymän Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin mukaan tulevissa asemakaavoissa tulee uusien laituripaikkojen veneille osoittaa talvisäilytyspaikka jo asemakaavan yhteydessä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa.

Edellytämme, että näin tullaan toimimaan myös tämän asemakaavan yhteydessä, sillä selvityksen mukaan jatkossa talvisäilytyspaikkoja tullaan osoittamaan muun muassa veneiden kuljetettavuuden mukaan. Näin vaikeimmin kuljetettavien veneiden säilytys järjestetään meren ääressä esimerkiksi tämän asemakaavan mahdollistamien alueiden kaltaisilla paikoilla ja helpommin kuljetettavat veneet siirretään etäämmäksi.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja nykyiset talvisäilytysmahdollisuudet alueella poistuvat suurilta osin tämän asemakaavaehdotuksen myötä. Alueella asuvilla jäsenillämme ei ole mahdollisuuksia siirtää veneitään kauemmas. Koemme siten tilanteen uhkaavaksi kerhomme toiminnan kannalta ja edellytämme, että tarvittava talvisäilytysmääräys turvaa alueen talvisäilytyspaikkojen nykyisten käyttäjien tarpeet alueella. 


- Risteilijälaitureille sijoitettava uusi talvisäilytysalue (LS, Satama-alue. 1.10.-30.4. välisenä aikana aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen)  on erittäin tervetullut ja oivaltava tapa järjestää uusia talvisäilytysmahdollisuuksia  kaupungin perinteiselle veneilytoiminnalle. Järjestelyn tärkeyttä ei tule vähäksyä ja sen toteutumista tulee painottaa muokkaamalla määräystä selkeämpään muotoon ”…aluetta tulee käyttää veneiden talvisäilytykseen.”

Hernesaaren kärki ei tarjoa puuston tai kasvillisuuden suojaa tuulisuudelta, joten esitämme määräystä, jossa tuulisuuden vaikutuksia heikennetään esimerkiksi säleaidoin tai muiden vastaavien matalien rakenteiden avulla rantamuurin yhteydessä. Nähdäksemme jo 1-1,5m korkea este heikentää tuulta merkittävästi ja turvaa veneitä säilytyskauden aikaisilta vahingoilta.

Lisäksi alue tulee varustaa riittävästi esimerkiksi veneiden huollon kannalta riittävin vesi-, sähkö- ja jätepalveluin sekä viemärijärjestelyiden muodossa. Toimiva kuljetusyhteys tulisi järjestää suunnitellun eteläisen veneilysataman suojaisien vesien nostopaikalta. Lisäksi talvisäilytystelineiden säilyttämisen järjestäminen alueella olisi mutkattomin ja vähiten kuljetusliikennettä tuottava vaihtoehto.

- Olemassa oleva talvisäilytysalue Merikadun ja Merisatamanrannan välisellä alueella sekä Meripuistossa (kiinteistötunnukset 6P104 ja 20L103) (VV, uimaranta-alue) (VP, puisto) ovat olennaisia eteläisen Helsingin veneilytoiminnalle ja merelliselle virkistyskäytölle. Mahdolliset ongelmat asemakaavanmuutoksen ehdottamissa uusissa talvisäilytysjärjestelyissä risteilijälaitureilla eivät saa olla esteenä veneilytoiminnan jatkumiselle Merisataman alueella.

Huolemme eivät tunnu aiheettomilta, sillä alueen käytön visiot tuntuvat olevan ristiriitaisia jo nytkin. Kesän ajan talvisäilytyskenttä on yleisenä pysäköintialueena, jossa pysäköinti esimerkiksi pysäköintitunnuksin ei ole mahdollista ja näin ollen erityisesti veneilijöitä palvelemaan rakennettu erittäin tarpeellinen alue on ylihinnoittelun vuoksi vajaakäytöllä. Kesällä 2017 sitä olikin ilmaantunut käyttämään pop-up-gym-yrittäjä, jolla oli vaikeuksia poistua alueelta ennen talvisäilytyskauden alkamista. 

Tämän vuoksi edellytämme, että vahvan asemakaavan numero 10800 antama tae (LP-1, yleinen pysäköintialue, joka on varattava talvikaudelle veneiden säilytykseen)  toiminnan jatkumiselle annetaan myös asemakaavamuutoksen yhteydessä osoittaen nykyiset alueet talvisäilytyksen käyttöön siihen saakka, kunnes muutoksien toteutukseen ryhdytään.

- Erityisryhmien huomioiminen talvisäilytyksessä on tärkeää monipuolisen ja omaehtoisen veneilytoiminnan turvaamiseksi. Asemakaavamuutoksessa ehdotettu risteilijälaitureiden käyttö talvisäilytysalueena 1.10.-30.4. välisenä aikana on mahdollinen useimmille veneilijöille lähinnä nostettaessa veneitä syksyllä. Keväällä säilytyskauden päättyminen ennen vappua on mahdollista veneille, jotka eivät vuorollaan tarvitse esimerkiksi noin 10 vuoden välein toistuvaa pohjaremonttia tai muita maalaus- tai lakkaustöitä, joiden kemikaalit vaativat vähintään +10 asteen vuorokauden keskilämpötilaa. Merkittävin riittäviä työskentelylämpötiloja vaativa ryhmä ovat puuveneet, joiden huolto on vuosittain toistuvaa, paljon positiivista huomiota keräävää ja siten sosiaalista ja elävään kaupunkiympäristöön  luontevasti sopivaa toimintaa.

Edellytämme, että asemakaavamuutoksessa huomioidaan myös näiden edellä mainittujen erityisryhmien talvisäilytysmahdollisuudet alueella. Osa alueesta tulee järjestää siten, että säilytyskausi voi jatkua pidempään esimerkiksi nykyiseen tapaan 10.6. saakka. Toinen mahdollisuus tilanteen järjestämiseksi on varata toimintaan oma pienempi alue osasta alueen kasvavia puistoalueita. Yksi esimerkki näistä rinnakkaiskäyttöisistä alueista voisi olla asemakaavamuutoksen LP-alue (Yleinen pysäköintialue) tai isompi osa Meripuistoa.

- Veneilypalvelut kehittyvät kiitettävään suuntaan alueella asemakaavamuutoksen johdosta. Erityisen tervetulleita ovat nykyisellään harvat pistäytysmislaiturit (vlAlueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita. Sijainti ohjeellinen) ja veneluiskat (lv, Alueen osa, johon saa sijoittaa veneluiskia. Sijainti ohjeellinen).

Laitureiden ja veneluiskien sijoittelussa toivoisimme kuitenkin tarkkuutta, jotta niiden käyttökelpoisuus Hernesaaren editse kulkevan veneilyn runkoväylän ja Pihlajasaaren kiireisen lauttaliikenteen ääressä on turvattu. Veneliikenteen aiheuttama aallokko yhdistettynä mahdolliseen meren aallokkoon voi tehdä rantautumisen tai veneluiskan käytön mahdottomaksi ilman riittävää suojaa.

Kahvila Carusellin alue (LV, Venesatama. Alueelle saa sijoittaa venesatamatoiminan edellyttämiä täyttöjä, kaivuja, rakenteita ja rakennuksia.) tarjoaa nykytilanteessa olennaisia veneilypalveluita, kuten suojaisan nostopaikan ja veneluiskan itse ravintolapalveluiden lisäksi. Toivoisimme, että määräykseen otettaisiin mukaan aiempi sisältö, jossa ”alueelle ei saa rakentaa kulkuyhteyksiä tai merinäkymää haittaavia aitoja” vallitsevan hyvän tilanteen turvaamiseksi ravintolayrittäjien ajoittain vaihtuessa.

Aiempi Merkintä kl (Rakennusala, jolle saa sijoittaa ravintolan sekä ven sataman toimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen tulee olla pääosin yksikerroksinen, kuitenkin siten, että siitä saadaan enintään 1/5 rakennusoikeudesta rakentaa kaksikerroksisena.) vaikuttaa toteuttavan olemassa olevaa ravintolatoimintaa hyvin,  mutta merkinnän ut (aiemmin Alueen osa, jolle saa rakentaa ulkotarjoilualuetta palvelevia katoksia Vähintään 50% alueeta on istutettava) selite puuttuu. 

-  Merelliset vapaa-ajan palvelut alueella lisääntyvät esimerkiksi merkintöjen
rav (Ravintolan rakennusala) ja sa (Rakennusala, jolle saa sijoittaa yleisen sauna- ja ravintolarakennuksen) kautta.

Rantojen lisääntyvä virkistyskäyttö on tervetullutta, mutta joustavien yritysmahdollisuuksien turvaamiseksi avoimemmat määritykset itse toiminnalle olisivat tervetulleita erilaisten uusien ilmiöiden, kuten nyt  jo väistyvän sup-lautailun mahdollistamiseksi vaikka tilapäisempienkin tilojen kautta. Tämä tukisi osaltaan Hernesaaren puistoalueen kehittymistä jatkossakin mielenkiintoisena ja uusia elämyksiä tarjoavana vapaa-ajan viettopaikkana.

Edelleen kiitoksemme huomioimisestamme tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä. Seuraamme tilanteen kehitystä ja haluamme tiedon asemakaavan jatkokäsittelystä


Valmisteluaineiston on tarkoitus edetä asemakaavaehdotukseksi syksyllä 2018.